Kaukolämmityksen älykäs käyttö, aurinkosähkön ja biopolttoaineiden käytön lisääminen sekä aikaisempaa reippaammat energiatehokkuustoimet vanhoissa rakennuksissa ovat parhaat keinot vähentää pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä — lisäksi ne ovat taloudellisesti tehokkaita keinoja. ”Energiaälykäs pääkaupunkiseutu” –tutkimus listaa 15 kustannustehokasta toimenpidettä päästöjen vähentämiseksi.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien tähän mennessä päättämät toimet eivät yksin riitä saavuttamaan päästövähennystavoitteita vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeksi on asetettu, että pääkaupunkiseutu olisi tuolloin hiilineutraali alue. Tutkimus muistuttaa, että jo tehtyjen päästövähennystoimien rinnalla käyttöön olisi otettava muita nopeavaikutteisia keinoja.

— Tutkimuksen listaamat toimenpiteet voidaan suurelta osin ottaa käyttöön heti. Lisäksi niillä saadaan aikaan kustannustehokasta päästöjen vähentämistä nopeasti, toteaa selvityksen rahoittaneen Sitran johtava asiantuntija Tiina Kähö.

Kaukolämmitys avainasemassa

Pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä 90 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla — kivihiilellä ja maakaasulla. Suurin osa alueen voimalaitoksista on yhteistuotantolaitoksia, joten osa polttoaineesta kuluu myös sähkön tuottamiseen.

Biopolttoaineiden käytön ripeä lisääminen pääkaupunkiseudun yhteistuotantolaitoksissa vähentäisi tutkimuksen mukaan merkittävästi alueen kasvihuonekaasupäästöjä. Nopeita vaikutuksia päästöjen vähenemisessä saadaan myös aikaan korvaamalla kivihiili maakaasulla alueen voimalaitoksissa.

Puuhakkeen ja puupellettien käytön lisäämistä varten on jo pitkälle pohdittuja suunnitelmia. Investointeja ei tosin ole yksilöity tai investoinnit on ajoitettu toteutettaviksi vasta 2030-luvulla. Tutkimuksessa ehdotetaan, että suunniteltuja investointeja aikaistettaisiin reilusti. Tämä tarkoittaa sitä, että bioenergialla tuotettaisiin vuosittain noin 900 gigawattituntia energiaa jo vuonna 2020 ja 1750 gigawattituntia vuoteen 2030 mennessä.

Kivihiilen korvaaminen maakaasulla pääkaupunkiseudun voimalaitoksissa edellyttäisi uusien maakaasukäyttöisten voimalaitosten rakentamista. Maakaasun käytön ankara verottaminen ja huomattavasti edullisempi kivihiilen hinta eivät ole kuitenkaan kannustaneet alueen energiayhtiöitä tämänkaltaisiin suunnitelmiin. Kivihiilen korvaaminen kokonaan maakaasulla aiheuttaisi noin 180 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset pääkaupunkiseudun energiayhtiöille.

Ydinkaukolämmön toteuttamisen pääkaupunkiseudulla tutkimus sivuuttaa täysin. Asiasta innostunut Fortum ei kuitenkaan näytä unohtaneen aihetta, vaan se on viime vuosien ajan tasaisesti liitetty Loviisan ydinvoimalaitoskeskusteluihin. Koska ydinvoimalaitos ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, ei sitä myöskään aiheuta ydinvoimalaitoksella tuotetun kaukolämmön käyttö. Ydinvoimalaitoksesta pääkaupunkiseudulle johdettu kaukolämpö todennäköisesti syrjäyttäisi muilla tavoilla tuotettua kaukolämpöä.

Älykkyyden lisääminen kaukolämpöjärjestelmiin leikkaisi kulutushuippuja ja mahdollistaisi hukkalämmön talteen ottamisen kaltaisten päästöttömien lämmönlähteiden kytkemisen kaukolämpöverkkoon helposti. Erilaiset lämmöntuotantomuodot tukisivat toisiaan ja lämpöenergian varastoinnilla voitaisiin tasata kulutushuippuja — kaukolämmön tuotannon tehokas optimointi siis vähentää päästöjä. Tutkimuksessa kuitenkin arvioidaan, että kaukolämpöjärjestelmän älykkyys lisääntyy joka tapauksessa — tosin tie on pitkä ja kustannusten tai hyötyjen arviointi on vielä epätarkkaa.

Lämpöpumppuja suuriin kiinteistöihin

Tutkimuksen mukaan lämpöpumppujen asentaminen suuriin ei-asuinkäytössä oleviin kiinteistöihin yleistyy. Rakentamisen tai kiinteistön perusparannuksen yhteydessä asennettuja pumppuja käytettäisiin jäähdytykseen ja lämmitykseen.

Lämpöpumppujen käyttö vähentää alueen päästöjä silloin, jos pumpun tuottaman energian ominaispäästö on pienempi kuin energiayhtiön tuottaman lämmön tai jäähdytyksen ominaispäästö. Tutkimuksessa lämpöpumppujen markkinaosuuden suurissa — muissa kuin asuinkäytössä olevissa — kiinteistöissä arvioidaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Suurin osa pääkaupunkiseudun öljylämmitteisistä kiinteistöistä voitaisiin saneerata maalämpöä käyttäviksi vuoteen 2030 mennessä. Fossiilista kevyttä polttoöljyä taas ryhdyttäisiin korvaamaan bioöljyllä vuoden 2020 jälkeen. Tutkimus ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä kaikki alueen jäljellä olevat öljylämmitteiset kiinteistöt käyttävät pelkästään bioöljyä. Muutokset öljylämmitteisten kiinteistöjen energiakäytössä vähentäisivät alueella päästöjä aiheuttavan fossiilisen lämmitysöljyn käyttöä — vähennys vastaisi vuosittain noin 117 gigawattitunnin energiamäärää.

Vesikiertoisella sähkölämmityksellä varustetuista taloista yli puolet voitaisiin siirtää maalämmön käyttäjiksi vuoteen 2030 mennessä.— lämmityssähkön kulutus vähenisi 41 gigawattituntia vuosittain.

Sähköä auringosta — osa varastoon

Tutkimuksessa on kartoitettu pääkaupunkiseudun aurinkoenergiapotentiaali. Sen mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun kiinteistöihin asennettujen aurinkosähköjärjestelmien yhteenlaskettu teho on 60 megawattia ja vuonna 2050 se olisi jo 300 megawattia.

Näiden lisäksi alueelle voitaisiin rakentaa 50 megawatin tehoinen aurinkovoimalaitos vuonna 2030, toinen vuonna 2040 ja vielä kaksi ennen vuotta 2050. Voimalaitosten yhteenlasketulla teholla — 200 megawattia — katettaisiin reilut kaksi prosenttia alueen sähkönkulutuksesta. Kiinteistökohtaisilla aurinkopaneeleilla tuotettaisiin vajaat kolme prosenttia pääkaupunkiseudun tarvitsemasta sähköstä.

Tutkimuksessa visioidaan myös sähkön varastoinnin mahdollisuuksia. Kun sähköajoneuvot yleistyvät, voidaan sähköautojen akkuja käyttää varastoina. Samalla suuret akkuvarastot vakiintuvat sähköjärjestelmän osaksi — lisäksi sähkön ylituotannon aikana sähköä voidaan muuntaa helposti varastoitavaksi kaasuksi.

— Kyse ei ole enää pelkästään siitä, miten energiaa tuotetaan. Tulevaisuudessa meidän kaikkien pitää tehdä entistä enemmän sellaisia valintoja, jotka toisaalta tehostavat energian käyttöä ja toisaalta tukevat uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, toteavat selvitystyöhön osallistuneiden energiayhtiöiden edustajat Maiju Westergren Helen Oy:ltä, Heli Antila Fortum Oyj:stä ja Vesa Hynninen Vantaan Energia Oy:stä.

— Vastuu päästövähennysten tekemisestä ei saa jäädä yksin energiayhtiöille. Kaupungit ja valtio voivat myös nykyistä vahvemmin kannustaa energiatehokkuuteen tarjoamalla lisää tietoa ja rahoitusta.

Selvityksen toteutti Gaia Consulting Oy Sitran toimeksiannosta. Selvityksen loppuraportti on ladattavissa täältä.

Kuva: Scanstockphoto