Suomessa eduskunta käsittelee parhaillaan EU:n ehdotuksia päästövähennysten toteuttamiseksi päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Suomen korkeat päästövähennystavoitteet ja huoli metsien hiilinielujen laskentatavasta on noussut keskustelun kärkeen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomauttaa, että laskennallinen päästöoikeuksien siirto sektorilta toiselle ei auta ilmastomuutoksen pysäyttämisessä.

— Nyt on keskityttävä päästöjen ripeään vähentämiseen jokaisella sektorilla. Ilmakehään päätynyt hiilidioksidi ei kysele sitä, kuka pärjäsi EU-neuvotteluissa parhaiten. Suomen ja EU:n erilaiset laskutavat täytyy selvittää ja mahdolliset virheet on korjattava.

Andersson ei kuitenkaan usko, että Suomi voisi lisätä puun käyttöään niin paljon kuin Sipilän hallitus suunnittelee.

— Biotalous luo Suomeen uutta työtä, mutta samalla on muistettava luonnonvarojen kestävä käyttö. Metsien kasvun lisäksi on otettava huomioon metsiin varastoitunut hiili. Sitä ei pidä vapauttaa ilmakehään. Parasta olisi käyttää puuta korkean jalostusasteen tuotteisiin ja puurakentamiseen.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategialta Andersson odottaa konkreettisia esityksiä — miten ilmastopäästöjä vähennetään. Ilmasto- ja energiastrategia esitellään eduskunnalle joulukuussa.

— Energiatehokkuustoimien ja kestävän uusiutuvan energian käytön tueksi tarvitaan panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ilmastolle haitallisista yritystuista pitää luopua. Samalla päästöjä on vähennettävä asumisessa, liikenteessä ja ravinnontuotannossa.

Konkreettisina keinoina Andersson mainitsee vanhojen rakennusten energiaremontteihin kohdistetut korjausavustukset, sähköautojen latausverkkojen laajentaminen ja hiilijalanjäljen merkitseminen elintarvikkeisiin.

Eduskunta keskusteli Pariisin ilmastosopimuksesta täysistunnossa 18.10. Sopimus on tarkoitus käsitellä eduskunnassa nopealla tahdilla. Suomen on tarkoitus hyväksyä sopimus ennen Marrakechin ilmastokokousta marraskuun alussa.

Kuva Olli Häkämies