Vaihtoruletin vaikutus näkyi vuoden 2017 tilastoissa, jolloin uusien autojen hiilidioksidipäästöt kasvoivat ensimmäisen kerran sitten vuoden 2010. Muitakin syitä kasvuun oli, mutta Euroopan ympäristötoimiston (EEA) mukaan suurin syy oli nimenomaan polttoaineen vaihtuminen dieselistä bensaan.

Polttoainesiirtymä saattaa vaarantaa EU päästövähennystavoitteen vuodelle 2030, johon mennessä päästöjä on tarkoitus pienentää vähintään 40 prosenttia. Euroopan komission mukaan autot vastaavat noin 12 prosenttia kaikista unionin hiilidioksidipäästöistä.

EEA:n tilastoista selviää, että vuonna 2017 myytyjen uusien autojen keskimääräiset ominaispäästöt kasvoivat 118,1 grammasta 118,5 grammaan eli 0,4 grammaa/km vuoteen 2016 verrattuna. EU:n säännösten mukaan autonvalmistajien on päästävä koko tuotantokantansa osalta vuoteen 2021 mennessä 95 grammaan.

Dieselstrategialla edettiin yli 10 vuotta

Vuodesta 2010 lähtien uusien autojen CO2-päästöt ovat pudonneet 15,5 prosenttia, lähes 22 grammaa kilometriä kohden. Vuosina 2015-2016 vähennysten tahti kuitenkin hidastui.

Euroopan ympäristötoimisto sanoo vuoden 2017 päästönousun olevan ilmiselvä osoitus siitä, että autonvalmistajien on tehtävä nopeita lisäparannuksia, jotta tehtailta saadaan entistä tehokkaampia ajoneuvoja.

Yli kymmenen vuotta sitten valmistajat päättivät kansallisten ja EU-viranomaisten tuella, että paras keino päästötavoitteiden saavuttamiseksi on edistää dieseliä, josta syntyy vähemmän päästöjä kuin bensasta. Tämä strategia kuitenkin kaatui, kun Volkswagen myönsi vuonna 2015 huijanneensa päästömittauksissa.

Lisäksi on noussut huoli kaupunkisaasteista. Dieselpäästöt ovat savusumun eli smogin keskeisimpiä lähteitä. Monet Euroopan suurkaupungit ovatkin aikeissa kieltää vanhempien, saastuttavampien dieselautojen kulun kaduillaan.

Dieselin nopea epäsuosio on vienyt autonostajia takaisin bensiinin lähteille, kun valmistajat eivät vieläkään tuota tarpeeksi houkuttelevia ja ennen kaikkea tarpeeksi edullisia vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja päästöttömiä eli käytännössä sähköautoja.

Sähköautoja vasta 2 % vuoden 2018 rekisteröinneistä

Vuonna 2017 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2009 uusia bensa-autoja rekisteröitiin enemmän kuin dieselautoja. Bensa-autot kattoivat uusista rekisteröinneistä 53 prosenttia. Yhteensä bensa- ja dieselautot kattoivat rekisteröinneistä 97,1 prosenttia.

Hybridi- ja sähköautojen osuus Euroopan autokannasta nousi 1 prosentista 1,5 prosenttiin vuonna 2017. Vetyautot tekivät tuolloin tulemisensa vajaan 200 kappaleen määrällä, ja muut vaihtoehdot kuten nesteytettyä kaasua ja kompressoitua maakaasua käyttävät autot vastasivat lopuista vähäpäästöisten ajoneuvojen rekisteröinneistä.

Euroopan autonvalmistajien kattojärjestön mukaan trendi jatkui samanlaisena viime vuonnakin. Uusien henkilöautojen rekisteröinneistä vain 2 prosenttia oli sähköautoja. Samaan aikaan bensa-autojen rekisteröinti kasvatti markkinaosuuttaan 6,5 prosenttiyksiköllä ja nosti osuutensa 56,7 prosenttiin kaikista uusien autojen rekisteröinneistä.

Osa autonvalmistajista jää vuositavoitteistaan

Vuonna 2017 Lamborghini, Mazda ja Alpine eivät saavuttaneet vuosittaista päästövähennystavoitettaan. Nämä kolme valmistajaa edustivat kuitenkin vain 1,4 prosenttia uusien autojen myynnistä EU:ssa. Mutta myös muilla autonvalmistajilla on vaikeuksia edessään.

EEA:n mukaan tietyt henkilöautojen valmistajat eivät omillaan olisi saavuttaneet vuositavoitteitaan päästövähennyksissä, mutta kun valmistaja lasketaan osaksi koko yhtymää, tavoite onkin saavutettu. Sitä vastoin kaikki pakettiautojen valmistajat saavuttivat vuoden 2017 päästövähennystavoitteensa.

Analyytikot tarkkailevat päästödataa nyt tiukalla otteella. Esimerkiksi luottoluokitusfirma Moody’s totesi Politicolle lähettämässään sähköpostiviestissä, että vuoden 2021 deadlinen ollessa jo oven takana suurista autonvalmistajista noin puolen on ryhdyttävä radikaaleihin toimiin seuraavien kahden vuoden tuotannon osalta.

Tavoitteistaan lipsuneita autonvalmistajia odottavat mojovat sakot. Moody's arvioi, että noin puolet valmistajista voisi joutua jakamaan yhteensä 2,4 miljardin euron sopimussakkojen maksut epäonnistumisistaan. Sormi osoittaa lähinnä Volkswageniin, Fiat Chrysleriin, Fordiin ja Hyundai-Kiaan.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto