Kepan järjestämässä tilaisuudessa ympäristöjärjestöjen puheenvuoron piti Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Hanna Aho ja yritysmaailman puhujana oli Climate Leadership Councilin (CLC) toiminnanjohtaja Jouni Keronen. Tavoitteena oli vaikuttaa EU:n linjauksiin, joista ensimmäisiä odotetaan maaliskuussa.

Aho: Päivitys mahdollisimman nopeasti

Ympäristöjärjestöt haluavat EU:n päästövähennyspäivityksen mahdollisimman nopeasti. Hanna Ahon mukaan se tarkoittaa joko heti maaliskuussa tai pikaisen selvityksen jälkeen siitä, miten valmistaudutaan korkeintaan 1,5 Celsius-asteen lämpötilan nousuun.

– Se ei edellytä mitään ihmeellisiä ponnistuksia, koska vuoden 2020 päästötavoite on jo käytännössä saavutettu. Nyt vuodelle 2020 voitaisiin asettaa jo 30 prosentin tavoite.

Aho muistuttaa Ruotsin itselleen asettamasta tavoitteesta: nollapäästöihin vuoteen 2045 mennessä. Myös Suomen pitäisi hänestä nyt tähdätä kunnianhimoisempaan maaliin. Se voisi olla esimerkiksi 100 – prosenttinen uusiutuvien osuus jo ennen vuotta 2050.

Vuoden 2030 tavoitteista Aho totesi, että niissä kivihiiltä ei saisi korvata turpeella, biomassaa pitäisi käyttää vain kestävyyskriteerien mukaan ja tavoitevuodeksi pitäisi asettaa 2025.

Keronen: Investoija tarvitsee nopeaa tietoa

Myös CLC:n Jouni Keronen haluaa, että päästövähennystavoitteita päivitetään eri puolilla maailmaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi mahdollisimman nopeasti. EU:ssa se tarkoittaa tavoitteiden kiristämistä, mitä muun muassa CLC:iin kuuluva Fortum ajaa.

Keronen perustelee nopeaa päivitystarvetta sillä, että maailmalla on valmisteilla lukuisia ilmastoystävällisiä investointeja, joiden elinkaari ulottuu yli vuoden 2050. Jottei niistä tule hukkainvestointeja, tieto päästövähennystavoitteiden kiristyksistä on tarpeen.

– Ilmastosovun täytäntöönpano tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuoteen 2030 mennessä maailmalla on tehtävä 16 500 miljardin dollarin edestä energiatehokkuusinvestointeja.

Kerosen mukaan ilmastosopimuksen käytännön toteutus edellyttää vahvaa liike-elämän panostusta. Ilman yritysten omaehtoisia toimia se ei yksinkertaisesti onnistu. Tässä Keronen sai vetoapua häntä ennen puhuneelta SYKEn johtajalta Mikael Hildeniltä.

Hilden totesi muun muassa, että ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii rohkeita kokeiluja ja niistä oppimista. Ohjauskeinojen pitää hänestä olla sellaisia, että ne kannustavat innovatiivisiin keinoihin tehostaa energian käyttöä.

Lisäksi Hilden muistutti, että hallinnolliset päätökset eivät suinkaan aina ole autuaaksi tekeviä. Näin on nähty EU:nkin muutamissa ilmastotavoitteisiin liittyvissä päätöksissä, joissa ei ole tarpeeksi mietitty, mitä kaikkea niistä voi seurata.

Kuva: Scanstockphoto