Ban Ki-Moon lausui sanansa tilaisuudessa, jossa 31 maata liittyi Pariisin ilmastosopimukseen. Tilaisuuden jälkeen kaikkiaan 60 maata oli ratifioinut sopimuksen, ja niiden päästöt kattavat 48 prosenttia maailman päästöistä. Valtiomäärä (vähintään 55) riitti jo tämän jälkeen sopimuksen voimaantuloon, mutta lisäksi tarvittiin vähintään 55 prosentin kattavuus globaalipäästöistä.

Se saavutettiin lokakuun ensimmäisellä viikolla, kun Euroopan parlamentti siunasi 4.10. EU:n ratifioinnin. Unionin ympäristöministerit olivat päässeet yhteisymmärrykseen sopimuksen ratifioimisesta perjantaina 30.9. EU kattaa maailman päästöistä 12 prosenttia, joten kattavuusvaatimus ylittyi selvästi. Myös Intia ilmoitti sunnuntaina hyväksyvänsä sopimuksen. Se lisää kattavuutta 4,5 prosenttiyksiköllä.

EU tuli jälkijunassa

Maailman kaksi suurinta päästäjää Kiina ja Yhdysvallat olivat kumpikin edellä EU:ta sopimuksen ratifioinnissa. Myös muutama EU:n yksittäinen jäsenmaa oli unionia nopeampi ratifioija.  

EU:n hidastelua selittänee unionin moniportainen päätöksentekojärjestelmä, mutta viivästystä lienee aiheuttanut myös se, että unionilla on ollut paineita tiukentaa omia ilmastotavoitteitaan ennen sitoutumista Pariisin sopimukseen. Nyt niihin ei päästy, mutta puhetta on ollut ainakin vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteesta, jota haluttaisiin nostaa 3 prosenttiyksiköllä.

EU on  joka tapauksessa näyttänyt jääneen sivustakatsojaksi, kun Yhdysvallat ja Kiina ovat vieneet näyttävästi Pariisin sopimusta maaliin. Ilmastopolitiikan suunnannäyttäjänä pitkään olleelle EU:lle tilanne on kiusallinen, mihin Helsingin Sanomatkin kiinnitti huomiota pääkirjoituksessaan 23.9.

Vauhtia tarvitaan myös koknkreettisissa ilmastotoimissa

YK:n pääsihteerin mukaan sopimuksen voimaan saattaminen on edennyt vauhdikkaasti, kun sopimus astunee voimaan vain noin vuosi neuvottelutuloksen jälkeen. Joskus kestää useita vuosia, jopa vuosikymmeniä, ennen kuin kansainvälinen sopimus saadaan neuvottelutuloksen jälkeen voimaan.

Saavutuksen nopeutta voi pitää urotekona, sillä kansainväliseen sopimukseen liittyvät kansalliset prosessit venyvät usein vuosien mittaisiksi. Esimerkiksi vuonna 1997 neuvoteltu Kioton pöytäkirja saatiin voimaan vasta vuonna 2005 eli yli seitsemän vuotta neuvottelutuloksen jälkeen.

Vauhti onkin olennaista, kun ilmaston lämpenemistä pyritään hillitsemään. Tänä vuonna mitatut lukuisat ennätyslämpötilat ovat saaneet monet tiedemiehet pohtimaan, lämpeneekö ilmastoennakoituakin nopeammin.

Viime vuosi oli jo ennätyslämmin ja tänä vuonna ennätys liki varmuudella rikotaan. Yksistään elokuu 2016 oli 3 °C lämpimämpi kuin elokuu on ollut keskimäärin 1900-luvulla. Tiedemiesten mukaan ilman nopeita toimenpiteitä Pariisin sopimuksen tavoite pitää ilmaston lämpenemisen nousu alle 2 °C asteessa vuoteen 2100 asti on mahdotonta.

Trump tuskin pystyisi romuttamaan sopimusta

Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on toistuvasti esittänyt halveksuntansa Pariisin ilmastosopimusta kohtaan ja uhannut romuttaa sen, mikäli hänet valitaan presidentiksi. Yli 300 johtavaa tiedemiestä, heidän joukossaan 30 Nobel-palkinnon voittajaa, julkaisi keskiviikkona (21.9.) lausunnon, jossa Trumpin asennoituminen tuomitaan jyrkästi.

‘Parexit’ lähettäisi muulle maailmalle selvän signaalin: ”Yhdysvallat ei piittaa ihmiskunnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Olette oman onnenne nojassa”, kirjelmässä todettiin.

Kun sopimus astuu voimaan tänä vuonna, Yhdysvaltain irtautuminen siitä olisi käytännössä mahdotonta, vaikka uutena presidenttinä olisi Trump.

Maailman toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä Yhdysvallat liittyi muodollisesti sopimukseen aikaisemmin syyskuussa yhtä jalkaa suurimman päästäjän Kiinan kanssa. Kun maat ovat kerran liittyneet sopimukseen, siitä irtautuminen vaatisi erittäin pitkän ja vaivalloisen prosessin.

Lähde: TIME
Kuva: NOAA