Työ uuden uusiutuvan energian tuen eteen on käynnistynyt yhtäaikaisesti kansallisen energia- ja ilmastostrategian kanssa. Pääministeri Sipilän hallitusohjelma linjasi teknologianeutraalista ja kustannustehokkaasta tuesta uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi. Työhön on lähdetty rivakasti työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän toimesta. Kaikki juoksevat pallon perässä — mutta missä on maali?

Tukea laaditaan teollisen mittakaavan sähköntuotannolle. Tuulivoimahankkeilla on kova kiire, koska vain puolet kehitteillä olevista hankkeista ehtii nykyisen tuotantotuen piiriin. Tuki tuulivoimalle jatkuu aina vuoteen 2030 asti ollen korkeimmillaan vuosina 2018-2023 ja saavuttaen kumulatiivisesti yli 2 miljardin loven valtion kukkaroon.

Ei ihme, että myös Taalerin kaltaiset toimijat lobbaavat uutta tukea edellisen rinnalle. Laskelmat ja kilpailuttamisen mallit on mietitty valmiiksi, jotta veronmaksajat voisivat taata pääomasijoittajille riskittömän ja varman tuoton näinä taloudellisesti kovina aikoina. Onhan kyseisellä toimijalla jo kahden tuulivoimarahaston kautta lähes viidennes syöttötariffijärjestelmästä hallussaan ja hankkeita edelleen jonossa odottamassa paikkaa ennen vuotta 2018. Kysyisin kuitenkin, onko tämä oikea kohde veronmaksajien rahoille?

Nyt olisi aika pysähtyä ja arvioida, onko meillä tarvetta uudelle tukimekanismille. Olemme Suomessa saavuttaneet kansallisen uusiutuvien tavoitteen vuodelle 2020 kuusi vuotta etuajassa. Hallitusohjelman uusiutuvien tavoite tähtää ensi vuosikymmenen loppuun – samoin uudet EU‑tavoitteet ovat vuodelle 2030 koskien ensisijaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Näihin tavoitteisiin sähköjärjestelmämme on jo markkinaehtoisesti pelaamassa maaliin: viime vuonna tuotannostamme 79 % on kasvihuonekaasupäästötöntä, 45 % uusiutuvaa ja puolet kotimaista. Sen sijaan kokonaisuutena olemme energiasektorilla jäljessä tavoitteista. Päästökaupan ulkopuolelle Suomi saa sitovat päästötavoitteet, joiden saavuttamiseksi tarvitaan myös taloudellisia kannusteita.

Peli on käynnissä sähköntuotannon tuen laatimiseksi, kilpailuttamiseksi, saamiseksi. Pallo on kentällä. Pelaajat juoksevat sen perässä ja välillä hiovat taktiikoitaan - mutta missä on maali? Mihin tuella tähdätään? Mikä on sen tavoite? Jatkan potkuja, kunnes maali löytyy, tai pakkaan onnellisena pelikassini järjestäjien tullessa kertomaan, että peli onkin ihan toisella kentällä.

Pia Oesch
sähköntuotannon asiantuntija