09.04.2015, kello 15.17

Pienten polttolaitosten päästörajoitusten vaikutukset selvitettiin

Pienhiukkaspäästörajat kurittavat

EU:n direktiiviehdotus asettaa pienille polttolaitoksilla uusia päästörajoituksia. Tavoitteena on vähentää rikkidioksidi-, typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöjä.

Energiantuotannossa päästörajoitukset koskettavat 1–50 megawatin tehoisia polttolaitoksia. Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa selvityksessä on arvioitu direktiivin vaikutuksia.

Suomessa uuden direktiivin vaikutuspiirissä on reilut 1000 pientä tai keskisuurta polttolaitosta — pääosin kaukolämpöyhtiöiden, sahojen ja kasvihuoneyritysten omistamia laitoksia. Rikkidioksidi- ja typpioksidipäästöjen osalta direktiivi ei ihmeemmin vaikuta nykykäytäntöön — Suomen kansalliset päästörajoitukset vastaavat direktiiviehdotuksessa kaavailtuja raja-arvoja.

Laitosten pienhiukkaspäästöjä direktiiviehdotus sen sijaan kiristäisi selvästi — pienhiukkaspäästöjen ylärajaksi on asetettu 50 mg/nm3, kun nykyisin laitosten pienhiukkaspäästöt saattavat olla yli kaksinkertaiset. Selvityksen mukaan investointeja olisi tehtävä noin kolmessa sadassa pienessä polttolaitoksessa. Investoinnit olisi tehtävä joko vuoteen 2025 tai 2030 mennessä laitoksen koosta riippuen.

— Ehdotuksen mukaisen pienhiukkaspäästötason saavuttaminen edellyttää sähkösuodattimien käyttöä hyvin pienissäkin polttolaitoksissa, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Jukka Makkonen.

— 1–5 megawatin tehoiseen laitokseen tarvittava sähkösuodatin maksaa helposti yli 100 000 euroa. Pieniin ja keskisuuriin polttolaitoksiin pitäisi investoida yhteensä noin 100–135 miljoonaa euroa, jotta tavoite saavutetaan.

Suomessa 1–50 megawatin tehoisten polttolaitosten pienhiukkaspäästöt ovat alle viisi prosenttia kaikista pienhiukkaspäästöistä ja tästä alle kymmenen megawatin tehoisten laitosten osuus on alle kolmannes.

— Pieniin vanhoihin polttolaitoksiin asennetuilla sähkösuodattimilla saavutettava ympäristöhyöty on olematon, Makkonen toteaa.

— Päästövähennystavoitteet on paljon helpompi toteuttaa silloin, kun rakennetaan uusia laitoksia, jolloin päästöihin voidaan vaikuttaa polttoteknisillä valinnoilla jo suunnitteluvaiheessa.

Selvityksen mukaan merkittävin pienhiukkaspäästöjen lähde Suomessa on puun pienpoltto. Pienpoltolla tarkoitetaan kiinteistökohtaisia tulisijoja — uuneja, takkoja ja kiukaita. Tulisijojen käyttö kasvaakin Suomessa jatkuvasti. Siksi selvitys suosittaa parhaisiin polttoteknisiin ratkaisuihin panostamista. Neuvontaakin tarvitaan, jotta pienhiukkaspäästötavoite saavutetaan.

Tavoitteena ilman laadun parantaminen

Direktiiviehdotuksen tavoitteena on vähentää huonosta ilman laadusta aiheutuvia sairastumisia ja ennenaikaisia kuolemia Euroopassa. Samalla halutaan vähentää maaperän ja vesistöjen rehevöitymistä ja happamoitumista.

Ilman laadun paraneminen Euroopassa vaikuttaisi myös Suomeen. Selvityksen mukaan Keski-Euroopasta Suomeen kulkeutuvien epäpuhtauksien määrä vähenisi — tämä parantaisi ympäristön tilaa ja väestön terveys kohentuisi. Vuoteen 2030 mennessä elinajanodote kasvaisi 3,7 kuukautta ja alailmakehän otsonin aiheuttamat kuolemantapaukset vähenisivät noin 30 hengellä vuodessa. Suomalaisen hengitysilman pienhiukkasista yli puolet on peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta.

— Tavoite on hyvä ja kannatettava. Päällekkäinen säätely kuitenkin ihmetyttää, koska samaan aikaan valmisteilla oleva päästökattodirektiivi pakottaa EU-maita vähentämään pienhiukkaspäästöjä. Päästökattodirektiivi antaa jäsenmaille kuitenkin mahdollisuuden valita aina kustannustehokkaimman tavan vähentää päästöjä. Pienten polttolaitosten päästöjä ohjaavassa direktiivissä ei ole samanlaista joustavuutta, vaan vaatimukset ovat miljoonakaupungin ja tuppukylän laitoksille samat.

Pienten ja keskisuurten polttolaitosten päästöjä koskeva direktiiviehdotus on parhaillaan Euroopan parlamentin käsiteltävänä. Asian käsittely jatkuu syksyllä.

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Kuva: Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Elinajanodotteen kasvussa virhe

Elinjanodotteen kasvu olisi yli 3 kertaa vähemmän 1 kk, ei 3,7 kk. Ympäristöministeriön tiedote on korjattu. http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Maatalouden_ja_pienten_polttolaitosten_p(33142)

- pe 10. huhtikuuta 2015 13.02.07