Nopeasti ja arvaamatta sähköntuotantoaan muuttavan tuulivoiman lisääntyminen ja uuden ydinvoiman keskittyminen Pohjois-Suomeen pakottavat kantaverkkoyhtiö Fingridin miettimään uusien runkolinjojen rakentamista. Etelä-Suomessa sähköä kulutetaan enemmän kuin mitä alueella tuotetaan — pohjoisessa asetelma on päinvastainen. Fingridin haasteena on siirtää tehokkaasti sähköä pohjoisesta etelään.

Fingridin suunnittelupöydällä pohjoisen ja etelän välinen sähkönsiirto on tarkoitus varmistaa neljällä vahvalla 400 kilovoltin siirtoyhteydellä. Näistä kolmas — Rannikkolinja — on juuri saatu valmiiksi. Sen avulla sähköä voidaan siirtää Keminmaalta Turkuun asti. Uusi yhteys on kantaverkkoyhtiö Fingridin historian kallein investointi — yhteyden rakentaminen maksoi 260 miljoonaa euroa.

Metsälinjaksi nimetyn neljännen johdon rakentaminen aloitetaan parin seuraavan vuoden aikana. Neljäs järeä runkolinja yhdistää Oulun ja Petäjäveden. Sen pituus on 300 kilometriä ja siirtokyky 700 megawattia. Johdon rakentamisen on arvioitu maksavan 85 miljoonaa euroa.

Jo aikaisemmin rakennetut pohjoisen ja etelän yhdistävät johdot ovat Oulun ja Lappeenrannan välinen Järvilinja ja Helsingistä Kangasalan ja Alajärven kautta Ouluun kulkeva Jokilinja. Lisäksi Oulusta kulkee Norjan rajalle Tunturilinjaksi nimetty pohjois-etelä-suuntainen runkolinja.

Suomeen on tarkoitus rakentaa vuoteen 2025 mennessä 2800 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Tästä noin 1900 megawattia rakennetaan pohjoiseen — länsirannikolle. Fennovoiman suunnitteilla oleva 1200 megawatin ydinvoimalaitos sijaitsee myös kantaverkon pohjoisilla alueilla. Lisäksi vuonna 2025 Suomen ja Ruotsin välille avattava uusi rajajohto välittää Suomeen suuria määriä Pohjois-Ruotsissa tuotettua tuulisähköä.

— Mikäli Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen väliset siirtoyhteydet eivät toimi tehokkaasti, on Suomi jaettava tulevaisuudessa kahdeksi hinta-alueeksi, Fingrigistä huomautetaan.

Kuva Scanstockphoto