Maakaasu on politisoitunut polttoaine — olipa sen alkuperä sitten idästä tai lännestä. Nesteytettyä maakaasua käytetään kuitenkin jo meriliikenteessä runsaasti. Nesteytettyä maakaasua käyttävän Viikki-laivan sanotaan olevan maailman ympäristöystävällisin laiva.

Euroopan unionin alueella käytetään vuosittain noin 470 miljardia kuutiometriä kaasuja. Noin neljännes unionin energiatarpeesta katetaan kaasuilla. Sähköstä vajaat 20 prosenttia perustuu voimalaitosten käyttämään kaasuun. Euroopan kaasumarkkinat ovat kuitenkin vielä hajanaiset. Markkina-alue on pirstaloitunut alueellisiksi markkinoiksi, joista osa toimii hyvin ja osa huonosti.

Uuden EU-komission odotetaan olevan enemmän kaasukomissio kuin aikaisempien komissioiden, joiden mielenkiinto kohdistui sähkömarkkinoiden harmonisointiin. Nyt kun Euroopan unionin tavoitteeksi on asetettu hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä, on tavoitteen asettelu pakottanut ajattelemaan asioita laajasti. Siksi kaasut ovat vahvasti kuvioissa mukana.

Komission puheenjohtaja Ursula van der Layen on jo ehtinyt ehdottaa uusia ilmasto- ja energiapoliittisia aloitteita. Tästä esimerkkinä on Green Deal -paketti. Se on kunnianhimoinen viherelvytysohjelma, jossa energian käyttöä ja päästöjen syntymistä tarkastellaan eri toimialojen sektorikytkentöjen kautta.

Green Dealin kaltaiset paketit tuppaavat kuitenkin olemaan enemmän tai vähemmän poliittisia ohjelmajulistuksia. Ne sisältävät vain vähän konkretiaa. Kaasun osalta ehdotusten on arvioitu johtavan vähintään kaasudirektiivin laadintaan. Taustamateriaaliksi on jo ehditty tuottaa enemmän kuin tarpeeksi skenaariomalleja, joissa lähes kaikissa kaasulla on merkittävä rooli.

Kaasun monta mahdollisuutta

Todennäköisesti fossiilisen maakaasun merkitys Europan unionin alueella vähenee jollain aikavälillä. Tosin harja rohkenee määritellä asiaa yhtään tarkemmin. Sen sijaan kaasumuotoisen energian merkitys tuskin vähenee. Kaasujen käyttöä tukee olemassa oleva maakaasua varten rakennettu infrastruktuuri ja siirtoputkisto. Ne soveltuvat kaikenlaisten kaasujen kodiksi ilman uusia ja kalliita investointeja.

Kaasumuotoisten energiaraaka-aineiden kehittäminen näyttää myös kiinnostavan sekä yrityksiä että tutkimuslaitoksia. Monenlaista tekniikkaa on jo olemassa ja monenlaista on kehitteillä. Monet tekniikat ovat vielä kalliita, mutta niinhän ne ovat sitä aina alkumetreillä.

Kaasumolekyylien vihertyminen eli dekarbonisaatio voi onnistuessaan tarjota keinon torjua ilmastonmuutosta, mutta samalla turvata kansakuntien energiatarpeet.

Dekarbonisaatio on käsitteenä laaja. Se sisältää lähes kaiken kuviteltavissa olevan tekniikan, jolla ilmastoystävällisiä kaasuja voitaisiin tuottaa yritysten ja kansalaisten käyttöön. Dekarbonisaatio voi perustua esimerkiksi siihen, että fossiilisesta maakaasusta — eli metaanista — poistetaan hiili. Tähän taas tarvitaan sähköä — mieluiten vihreää sähköä. Näillä eväillä ilmastoikävä metaani muuttuu vedyksi.

Mitä näin tuotetulla vedyllä sitten voidaan tehdä? Kun vety ja happi yhdistetään polttamalla, syntyy sähköä tai lämpöä. Vedystä voidaan valmistaa myös synteettistä metaania, jota voidaan käyttää maakaasun tapaan. Vetytalouden konsepti sisältää paljon muutakin.

Jätteitä mädättämällä tai eläinten lantaa jalostamalla taas voidaan valmistaa biokaasuja tai biometaania — nämäkin ovat kaasumuotoisia energiaraaka-aineita. Kun aurinko- ja tuulivoimalaitosten määrä kasvaa, syntyy hankalasti ennakoitavaa sähkön tuotantoa entistä enemmän. Tällainen ylijäämäsähkö voidaan kuitenkin puristaa kaasuksi, mikäli sähkölle ei jokaisena tuotantohetkenä ole arvokkaampaa käyttöä. Kaasumuotoisen energian hyvä puoli on se, että kaasu voidaan varastoida helposti tulevaa käyttöä varten, jolloin ylimääräistä sähköä ei ole tarjolla.

Hiilidioksidin talteenotto voimalaitoksen tai teollisuuslaitoksen piipun nokalta on myös tunnettu tekniikka. Maakaasun osalta prosessi on muita poltettavia raaka-aineita helpompi, koska maakaasu palaa muita polttoaineita puhtaammin.

Tähän mennessä hiilidioksidin talteenotosta käytävässä keskustelussa on keskitytty puimaan CCS-tekniikan mahdollisuuksia. CCS tarkoittaa sitä, että talteen otettava hiilidioksidi nesteytetään ja varastoidaan esimerkiksi maaperään. Vielä parempi olisi, jos hiilidioksidille keksittäisiin jotain taloudellisesti järkevää käyttöä. Tähän ajatukseen perustuvat CCU-tekniikat.

Politiikka vaikuttaa

Kaasu on Euroopassa kenties eniten politisoitunut energiamuoto. Tämä johtuu siitä, että merkittävä osa Euroopan käyttämästä maakaasusta tuotetaan Venäjällä. Poliittiseksi tasapainottajaksi on kuitenkin noussut amerikkalaisten tuottama nesteytetty maakaasu — poliittinen polttoaine sekin.

Aika ajoin Euroopassa epäillään venäläisten kaasuntoimittajien motiiveja ja luotettavuutta. Samalla huolta aiheuttaa Itä-Euroopan maiden poliittinen vakaus, koska merkittävä osa Euroopan unionin alueelle kurottuvista maakaasuputkista risteilee itäisen Euroopan läpi.

Amerikkalaisten toimittama LNG-kaasu ei ole eurooppalaisten näkökulmasta yhtään helpompi. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpin hallinto on vihjaissut asettavansa ne eurooppalaiset yritykset boikottiin, mikäli ne ryhtyvät käyttämään Venäjältä Eurooppaan rakennettavan Nord Stream 2 -putken kautta Eurooppaan virtaavaa kaasua.

Suomi-Baltia-alue kiinnostaa

Suomi ja Baltian maat ovat sähkömarkkinoiden järjestelyn osalta markkinaehtoisesti toimivien maiden kärkikaartia Euroopan unionissa. Saman odotetaan toteutuvan myös Suomen ja Baltian maiden muodostamalla kaasumarkkina-alueella.

Siksi Suomen ja Baltian maiden kaupankäynnistä saatavat kokemukset kiinnostavat Keski-Euroopassa. Tavoitteena olisi siirtää Suomen ja Baltian alueilla hyviksi havaittuja käytäntöjä myös muualle Eurooppaan — ehkä jopa kaasumarkkinoita säätelevän direktiivin pohjaksi. Tämä saattoi olla myös syy, miksi Suomen ja Viron yhdistävän Balticconnector -putken rakentamisesta Euroopan unioni maksoi jopa 75 prosenttia.

KAINALOJUTTU

Saksa suurin käyttäjä

EU-maista Saksa on suurin kaasun käyttäjä. Saksalaiset käyttävät viidenneksen kaikesta Euroopassa kulutetusta kaasusta. Kakkosena on Iso-Britannia 17 prosentin osuudella. Kolmoseksi kirii Italia lähes yhtä suurella 16 prosentin osuudella.

Alankomaat leikkaa kaasukakusta kymmenen prosentin viipaleen, Ranska yhdeksän prosenttia ja Espanja seitsemän prosenttia. Loput 21 prosenttia jakaantuvat muiden EU-maiden kesken. Suomen osuus kakusta on 0,5 prosenttia.

Euroopan käyttämästä maakaasusta noin 35 prosenttia on venäläistä kaasua, josta Saksa yksin käyttää noin 40 prosenttia. Pohjois-Afrikassa tuotettu kaasu taas virtaa Eurooppaan Espanjan ja Italian kautta. Turkin ja Itä-Euroopan maiden läpi virtaa mm. Uzbekistanissa tuotettua kaasua. Kun uusi putkiyhteys valmistuu Tanskan kautta Puolaan, kasvaa Pohjamereltä peräisin olevan norjalaisen kaasun määrä Euroopassa.

Eri puolille Eurooppa rakennetut nesteytettyä kaasua sisältävät LNG-varastot sisältävät monista eri lähteistä ostettua kaasua. Monesti LNG-kaasu on amerikkalaista tai kanadalaista liuskekaasua. Nesteytetyn maakaasun yleistyminen monipuolistaa tarjontaa ja ylläpitää kaasutoimialan kilpailua.

teksti Petri Sallinen / kuva Lehtikuva Oyj