— Iso ja toimiva yhteismarkkina on selkeästi sähkön hintaa laskeva tekijä. Yhteismarkkinoilta irtautuminen on sähkön hintaa nostava valinta, toteaa kantaverkkoyhtiön Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Tällä hetkellä Britannian sähköverkko on kiinni manner-Euroopan sähköverkoissa ohuella. langalla. Britannian ja muun Euroopan välillä sähköä voidaan siirtää vain noin 4000 megawatin teholla. Suunnitelmat uusien siirtoyhteyksien rakentamiseksi ovat kuitenkin suuria: vuonna 2025 sähköä pitäisi siirtyä Britannian ja manner-Euroopan välillä yli 12 000 megawatin teholla.

Yksi merkittävimmistä hankkeista on 1400 megawatin tehoinen NorhtConnect-merikaapeli, joka yhdistää Skotlannin ja Norjan vuoden 2024 alussa.

Suunnitelmia varjostaa kuitenkin uhka Britannian vetäytymisestä Euroopan sisämarkkinoilta, missä rajat ylittävä sähkökauppa on toteutunut erityisen hyvin. Euroopan maiden yhteinen sähköpörssikauppa optimoi tehokkaasti sähkön kysyntää ja tarjontaa. Ostajat ovat jo muutaman vuoden ajan saaneet hankittua seuraavan päivän sähkönsä automaattisesti sieltä, missä tuotanto on edullisinta. Viime vuonna järjestelmän piiriin saatiin myös päivän sisäinen kaupankäynti.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen toteaa, että kokemukset eurooppalaisesta sähkökauppajärjestelmästä ovat yksiselitteisen myönteisiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työtä olisi vielä tehtävä. Esimerkiksi teknisistä ja poliittisista syistä aiheutuneet pullonkaulat rajoittavat yhä sähkön vapaata siirtymistä. Siksi sähkön hinta voi vaihdelle eri alueilla.

— Jos järjestelmä toimisi täydellisesti, olisi sähkön pörssihinta kaikkialla Euroopassa sama ja sähkö tuotettaisiin aina optimaalisesti koko aluetta ajatellen, Ruusunen huomauttaa.

Politiikka niskalenkissä

Vaikka Britannia eristäytyisi Euroopan sähköverkkojen ulkopuolelle, ei tämä Ruususen mukaan aiheuta suurta häiriötä manner-Euroopassa. Kovakaan brexit ei vaikuta Euroopan sähköverkkoisin. Britannia sen sijaan ottaa rankasti osumaa.

— Britit maksavat sähköstään nykyistä enemmän, maan huoltovarmuus heikkenee ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen on vaikeampaa, Ruusunen luettelee.

Ruusunen mukaan jo toteutunut sähkön hintaa koskeva historiatieto antaa näyttöä laajan verkkoyhteistyön ja tehokkaasti toimivien markkinoiden merkityksestä.

— Iso ja toimiva yhteismarkkina on selkeästi sähkön hintaa laskeva tekijä. Yhteismarkkinoilta irtautuminen on sähkön hintaa nostava valinta.

Ruusunen ei usko, että brexit johtaisi sähkön rajatariffeihin tai pelkästään bilateraalisiin sähkön hankintasopimuksiin naapurimaiden kanssa — täydellisestä eristäytymisestä puhumattakaan.

— Sähkön hinnan vertaileminen on helppoa. Siksi en usko brittipoliitikkojen pystyvän perustelemaan äänestäjilleen naapurimaita selvästi korkeampaa sähkön hintaa.

— Markkinat pitävät tältä osin politiikkaa niskalenkissään muuallakin Euroopassa. Kansallismielisistä virtauksista huolimatta tehokkaasti toimivista markkinoista irtaantuminen on poliittinen itsemurha kaikissa Euroopan maissa.

Laaja verkkoyhteisö helpottaa Ruususen mielestä myös uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä. Kun tuotanto on levittäytynyt laajalle alueelle, on tarjolla useita vaihtoehtoisia hankintapaikkoja. Samalla luonteeltaan erilaiset lähteet täydentävät toisiaan.

— Hyvä esimerkki tästä on Norjan ja Skotlannin välinen kytkentä, minkä ansiosta Skotlanti voi tuulisähkön tuotannon hiljaisia tunteita paikata vajetta norjalaisella vesivoimalla.

— Tältäkin kannalta ajatellen Britannian ero Euroopan sähköverkkoyhteisöstä on omaan jalkaan ampumista.

Sähkön kotimaa

Sähköverkkojen kehittämistä ja käyttöä ei ohjaa pelkkä insinööriajattelu. Valtavat johtokadut ja järeät kaapeliyhteydet ovat myös suuria taloudellisia investointeja. Lisäksi ne ovat kansallisesti elintärkeä infrastruktuuri, mutta myös ympäristöä muuttavaa rakentamista.

— Sähköverkkojen rakentamisessa on otettava huomioon aina sellaisia tekijöitä, joita on vaikea esittää numeroina, Ruusunen toteaa.

Lisäksi päätöksentekoon voi vaikuttaa haitallisesti "nurkkakuntaisuus", mikä ei Ruususen mielestä ole vierasta Suomessakaan. Esimerkiksi Suomessa on vastustettu sähkön siirtoyhteyksien lisärakentamista Keski-Eurooppaan, koska sen pelätään nostavan sähkön hintaa Suomessa.

— Tilanne on tänään kuitenkin sellainen, että Keski-Euroopan hinta on Suomen hintaa alhaisempi.

Kansallisen näkökulman korostuminen voi johtaa siirtokapasiteetin ylimitoittamiseen paikallista kulutusta varten. Euroopan unionin tasolla kilpailuviranomaiset kuitenkin pyrkivät torjumaan toimitusvarmuuteen kohdistuvaa liioittelua.

— Esimerkiksi saksalainen TenneT on saanut kilpailuviranomaisilta huomautuksen sähkön siirron tarpeettomasta rajoittamisesta kapasiteettivarausten nimissä.

Samat säännöt kaikille

Teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosastolta toteaa Britannian ja Euroopan sähköverkkoyhteistyön jatkuvan kutakuinkin nykyisillä raiteilla, mikäli Britannia sitoutuu eroamisen yhteydessä ETA-pelisääntöihin Norjan tapaan — Norja ei ole EU:n jäsenmaa.

— Jos britit eivät tähän suostu, on edessä valtava neuvottelu-urakka, Kuuva huomauttaa.

Yhteisymmärrykseen olisi päästävä sekä käytännön ratkaisuista että isoista periaatteista. Olennaisinta olisi kuitenkin varmistaa se, että yhteisillä sähkömarkkinoilla kaikki toimivat samoilla säännöillä. Manner-Euroopan ja Britannian välille rakennettavista kaapeliyhteyksistä ei saa tulla takaporttia, jonka avulla britit ulosmittaavat sähkönsisämarkkinoilta saatavat hyödyt — ja samalla kiertävät velvoitteet.

— Britanniaa ei haluta päästää myymään sähköään Euroopan sähköpörssiin, jos maa samalla tukee omia yrityksiään unionissa kielletyillä tavoilla.

Kuuvan mielestä tulevien pelisääntöjen miettiminen ei kuitenkaan ole vielä ajankohtaista.

—Kukaan ei vielä edes tiedä, kenen kanssa Euroopan pitäisi neuvotella.

Skotlannin taannoisessa kansanäänestyksessä melkein 45 prosenttia äänestäjistä kannatti itsenäistymistä. Samalla selvä enemmistö skoteista kertoi haluavansa pysyä Euroopan unionin jäsenenä. Kovan Brexitin toteutuessa Skotlannin itsenäisyysajatukset nousevat uudestaan agendalle.

Manner-Euroopan sähkömarkkinat saattavat houkutella myös Irlantia, jonka oma sähköntuotanto perustuu pitkälti fossiiliseen lauhdesähköön ja tuulivoimaan. Irlannin sähköverkko kytkeytyy tällä hetkellä pelkästään Englannin sähköverkkoon.

— Pohdinnassa on jo nyt hanke Irlantia ja Ranskaa yhdistävän kaapelin rakentamiseksi, Kuuva kertoo.

Kuuva toteaa, että Britannia on perinteisesti ollut hyvin markkinamyönteinen maa. Energiakysymyksissä Britannia on ollut usein samoilla linjoilla Pohjoismaiden kanssa. Kuuva pahoittelee sitä, että brexitin seurauksena samanmielisten EU-maiden ryhmästä putoaa yksi jäsen pois.

— Energia-asioissa monet Itä-Euroopan maat tukeutuvat mieluummin hallinnolliseen ohjaukseenja tariffeihin kuin markkinavoimiin.

teksti Heikki Jaakkola