Fennovoiman ydinjätteiden loppusijoituslaitos rakennetaan joko Pyhäjoelle tai Eurajoelle, mikäli alueiden kallioperä osoittautuu sopivaksi ja mikäli alueiden kunnat suhtautuvat asiaan myötämielisesti. Jätteiden loppusijoituspaikasta päätetään kuitenkin lopullisesti vasta 2040-luvulla. Tässä vaiheessa Fennovoima ja ydinjäteyhtiö Posiva käynnistävät loppusijoitukseen liittyvän tutkimusyhteistyön. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä seuraavat kymmenen vuotta.

Fennovoiman ja Posivan välinen yhteistyö ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Fennovoiman ydinjätteet sijoitettaisiin automaattisesti Posiva Oy:n jo rakentamaan Onkalo-nimiseen ydinjätevarastoon. Onkalo on tarkoitettu ensisijaisesti Teollisuuden Voiman ja Fortumin ydinvoimalaitoksissa syntyvien jätteiden hautausmaaksi. Onkaloon jätteitä mahtuu rajallinen määrä ja määrät tarkentuvat lopullisesti vasta tulevien vuosikymmenten kuluessa.

Nyt käynnistyvässä Fennovoiman ja Posivan välisessä yhteistyössä selvitetään kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisen vaikutuksia alueen ihmisille ja ympäristölle Eurajoella ja Pyhäjoella. Loppusijoituspaikan valinnan tärkein kriteeri on alueen kallioperän geologiset ominaisuudet, jotta jätteet voidaan sijoittaa turvallisesti kallioperään. Ennen Onkalo-varaston rakentamista Posiva toteutti vastaavat tutkimukset neljällä eri paikkakunnalle 1990-luvulla. Posivaan kertynyttä osaamista ja kokemusta hyödynnetään nyt Fennovoiman ydinjätevaraston kartoituksessa.

Mahdollisen loppusijoituspaikkakunnan kunnanvaltuustolla on oikeus hyväksyä tai hylätä alueelleen kaavaillun ydinjätelaitoksen rakentaminen. Näillä näkymin ehdolla olevissa loppusijoituskunnissa asiasta päätetään noin 20 vuoden kuluttua.

Työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn on tyytyväinen Fennovoiman ja Posivan välisen yhteistyön käynnistymiseen pitkän kyräilyvaiheen jälkeen.

— Loppusijoituspaikan toteuttaminen edellyttää monipuolista ja laaja-alaista osaamista. Yhteistyön myötä Posivan osaamista voidaan hyödyntää nyt Fennovoiman loppusijoitushankkeessa, Rehn toteaa.

— Luotan vahvasti siihen, että yhteistyö kehittyy loppusijoitushankkeiden edetessä talouden ja turvallisuuden kannalta optimaaliseen yhteiseen kansalliseen ratkaisuun.

— Pidämme yhteistyötä ydinjätehuollossa parhaana vaihtoehtona. Tavoitteemme on pitkän aikavälin yhteistyö Posivan, Fortumin ja Teollisuuden Voiman kanssa, toteaa Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki.

Ydinenergialain nojalla työ- ja elinkeinoministeriöllä olisi mahdollisuus pakottaa ydinjätehuoltovelvolliset yritykset yhteistyöhön. Pakkokeinoja ei tällä kertaa tarvittu, koska yhtiöt löysivät keskenään yhteisen sävelen.

Jo aikaisemmin työ- ja elinkeinoministeriön asettaman ehdon mukaisesti Fennovoiman olisi esitettävä ministeriölle 30.6.2016 mennessä suunnitelma tulevaisuudessa valmistuvan Hanhikivi 1 –ydinvoimalaitoksen ydinjätteiden loppusijoituksesta. Ehdon täyttämiseksi riittää sopimus ydinjäteyhteistyöstä tai käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Ministeriön mielestä Posivan kanssa aloitettu yhteistyö ja Fennovoiman jättämä loppusijoitusta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma täyttävät asetetut ehdot. Ehtojen laiminlyönti olisi johtanut Hanhikivi 1 –ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksen käsittelyn keskeyttämiseen ministeriössä.

Nyt ministeriö vielä harkitsee, onko Fennovoiman esittämä suunnitelma ehtojen mukainen sisällöltään. Tämän jälkeen ministeriön jatkaa Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakennusluvan käsittelyä. Lupahakemus on valtioneuvoston käsiteltävänä näillä näkymin aikaisintaan vuoden 2018 alussa.

Kuva Scanstockphoto