Biomassojen kustannustehokas käyttö ja jalostaminen kannattaviksi tuotteiksi edellyttävät uusien toimintamallien omaksumista ja verkostojen rakentamista. Myös uusia vaihtoehtoisia teknologioita tarvitaan. Yksi uusi lupaava biomassojen jalostamiseen sopiva menetelmä on pyrolyysi. Pyrolyysi-menetelmässä biomassaa kuumennetaan hapettomassa tilassa, jolloin syntyy kaasua, nesteitä ja biohiiltä.

— Pyrolyysillä voidaan prosessoida lähes kaikkea: puuta, olkea, kasvijätteitä, lantaa ja lietteitä. Lopputuotteiden avulla kierrätetään ravinteita, sidotaan hiiltä ja parannetaan kompostointia sekä maan viljavuutta. Prosessissa syntyvä biohiili sopii myös saastuneiden maiden, vesien ja kaasujen puhdistukseen, kertoo professori Kari Tiilikkala.

— Pyrolyysin kaltaiset uudet teknologiat eivät kuitenkaan vielä riitä. Tekniikka on osattava kaupallista ja tämä edellyttää alan kulttuurimuutosta.

Tiilikkalan mielestä kasvi- ja eläinperäisiä massoja kannattaa hyödyntää muullakin tavalla kuin pelkästään polttamalla.

— Ensin biomassasta kannattaa ottaa talteen arvokkaimmat komponentit, kuten ravinteet ja biohajoavat kemikaalit.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutija Kimmo Rasa on samaa mieltä.
— Esimerkiksi jätehuoltosektorilla ansaintalogiikka olisi käännettävä sellaiseksi, että toiminnan kannattavuus perustuu yhä enemmän jätevirroista valmistettaviin tuotteisiin.

Rasan mielestä maataloudessa mineraalipitoisten lannoitteiden korvaaminen kierrätyslannoitteilla on haaste, johon pitäisi keksiä ratkaisu. Haasteet liittyvät pitkälti tuotteiden hintaan, tuotteistamiseen ja markkinoiden luomiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Jussi Manninen huomauttaa, että biomateriaalialalla perinteisiä rajoja on syytä rikkoa tietoisesti.

— Eri teollisuussektoreiden, tieteenalojen ja hallinnonalojen perinteisiä rajoja rikkovaa biotaloutta voidaan menestyksellisesti toteuttaa vain laajalla yhteistyöllä. Suomella on kaikki edellytykset menestyä, ja on meistä itsestä kiinni onnistummeko tässä.

— Pienissä yrityksissä tapahtuvaa biotalouden tuotteisiin liittyvää kehitystyötä hankaloittaa rahoituksen puute, toteaa pyrolyysiteknologiaa valmistavan Ecomation Oy:n toimitusjohtaja Tommi Pajala.

— Alalle tarvittaisiin joustavia rahoitusinstrumentteja, joista yritykset voisivat saada tukea pienempiinkin testeihin tai tutkimuksiin. Nykytrendi on se, että rahoitusta voi saada vain suuriin hankkeisiin suurella byrokratialla.

Pajala kaipaa myös lisää tietoa lainsäätäjille ja viranomaisille, jotka eivät välttämättä ymmärrä uusien teknologioiden ja lopputuotteiden merkitystä ja vaikutuksia.

— Yhteisiin biotaloustalkoisiin tarvitaan kaikkien toimijoiden tuki, Pajala muistuttaa.

Biotalouden haasteita käsiteltiin Maa- ja elintarviketeollisuuden ja Tekesin ”Bisnestä biomassoista” –tapahtumassa Tampereella. Mukana oli lähes 90 alan toimijaa.

Kuva: Scanstockphoto