— Voimalaitoksen koneet ovat kovaa kamaa. Kun niistä huolehtii, ne tuottavat sähköä vielä toiset sata vuotta. Koskenkosken voimalaitoksen omistavan Vuorilinnan Voima Oy:n toimitusjohtaja Jukka Helkama luottaa teollisen perinnön vaalimisen kiinnostavan myös tulevia sukupolvia. 

— Joku hankkii purjeveneen, mutta minä ostin voimalaitoksen. Sen ostamiseen ja kunnostamiseen olen käyttänyt omia rahojani 20 vuoden aikana yhteensä yli miljoona euroa. 

Perheyhtiötä vuoteen 2005 asti johtanut Jukka Helkama osti vuonna 1998 Kiskonjoen ainoan voimalaitoksen.

— Sähköä hienompaa tuotetta ei ole. Vesivoimalla tuotettu sähkö on puhdasta, monikäyttöistä ja helposti siirrettävää energiaa.

Kiskossa sijaitsevan Kirkkojärven rannalla asuva Helkama kokee tehneensä kotiseututyön, kun hän osti ja kunnosti Koskenkosken voimalaitoksen.

— Vanha teollisuuskulttuuri kiehtoo minua, vaikka tiesinkin huonossa kunnossa olleen voimalaitoksen vaativan paljon rahaa ja aikaa. Voimalaitos on kuitenkin merkittävä yhä toiminnassa oleva muisto paikkakunnan monisatavuotisesta ruukki- ja teollisuushistoriasta. Alueen taloudellisesta merkityksestä kertoo se, että 1890-luvulla rakennettu Helsingin-Turun-rautatie kulki voimalaitoksen vierestä. Täällä oli myös asema lastausalueineen. Alueella ovat toimineet aikoinaan rautaruukin lisäksi myös mylly ja saha. 

Helkama on tehnyt kulttuurityön, joka ansaitsee hatunnoston.

— Voimalaitoksen koneet ovat kovaa kamaa. Kun niistä huolehtii, ne tuottavat sähköä vielä toiset sata vuotta.

Hän luottaa Suomen teollisen perinnön vaalimisen kiinnostavan myös tulevia sukupolvia. Kosken voimalaitoksen omistava Vuorilinnan Voima Oy on ollut muutaman vuoden Jukka Helkaman Outi-tyttären yksin omistama yritys.  

Sähköä jo vuodesta 1909

Koskenkosken voimalaitos on tuottanut sähköä 110 vuotta. Tiilisen rakennuksen ulko-oven päällä on vuosiluku 1909. Voimalaitos näyttää museolta myös sisäpuolelta, vaikka laitoksen toiminta on täysin automatisoitu. Voimalaitoksen mittarit, vivut ja nappulat on sijoitettu valkoisella marmorilevyillä päällystettyyn seinään. Generaattorisalissa taas ovat nähtävillä alkuperäiset generaattorit. Toinen niistä on yhä tositoimissa, mutta toinen on korvattu kahdella modernilla suomalaisella WP Waterpumpsin uppoturpiinigeneraattorilla. Ne ovat näkymättömissä turpiinikammiossa. 

Helkamaa harmittaa pieniin vesivoimalaitoksiin kohdistuva hävitysvimma.

— Vaikka uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa pitäisi kaikin mahdollisin tavoin suosia, niin samalla kuulee myös vastakkaisia hyvinkin jyrkkiä mielipiteitä. On vaikea ymmärtää sitä, miksi eräät julkisuuden henkilöt kannattavat pienten vesivoimalaitosten räjäyttämistä taivaan tuuliin.

Helkama kutsuukin näyttelijä Jasper Pääkkösen tutustamaan Kiskonjoen 110-vuotiaaseen voimalaitokseen.

Suomen vanhin

— Tämä on erittäin moderni ja hyväkuntoinen vesisoimalaitos, vaikka se taitaa olla Suomen iäkkäin sähköä yhä tuottava voimalaitos, Helkama toteaa.

Vanhankaupungin vesivoimalaitos Helsingissä lienee kuitenkin Suomen vanhin, sillä se tuotti sähköä jo vuonna 1876. Tampereella Tammerkoski valjastettiin vasta 15 vuotta myöhemmin, mutta siellä vanha voimalaitos ei enää tuota sähköä.

Helsingin Vanhankaupungin voimalaitos oli kuitenkin poissa käytössä yli kolmekymmentä vuotta — aina vuoteen 2000 asti. Siksi Kiskonjoella on tuotettu pisimpään yhtäjaksoisesti sähköä Suomessa. Myös Noormarkussa toimivaa Makkarakosken voimalaitosta on pidetty yhtenä Suomen vanhimmista yhä toimivista laitoksista. Se on kuitenkin viisi vuotta nuorempi kuin Koskenkosken voimalaitos.

Ikiaikainen koskioikeus

Koskenkosken voimalaitoksella ei ikiaikaisten koskioikeuksien vuoksi ole kalatievelvoitetta. Nyt kun kalatie toteutetaan vapaaehtoisesti, huolehtii yhteiskunta kustannuksista. Ratkaisu tyydyttää Helkamaa. Hän kuitenkin huomauttaa, että kalatien tarvitsema virtaama heikentää voimalaitoksen sähkösaalista noin neljällä prosenttiyksiköllä — menetys on sangen suuri.

— Näin käy automatisoiduissa vesivoimalaitoksissa, joilla ei ole muuttuvia materiaali- ja työvoimakustannuksia. Virtaamatappio solahtaa suoraan tuloslaskelman viimeiselle riville.

Kiinteistöhuoltoyrityksen edustaja käy muutaman kerran viikossa tarkistamassa voimalaitoksen tilanteen. Viimeksi laitoksen koneistoja kunnostettiin ja uusittiin vuonna 2005. Samalla voimalaitospato ja kaikki koneet automatisoitiin — myös patoa vahvistettiin. Laitoksen saneeraus maksoi noin 800 000 euroa, johon tosin saatiin 20 prosentin investointiavustus. Kaikki kulut maksoi Jukka Helkama.

Veden virtaama koskessa on 5–6 kuutiota sekunnissa. Tänä vuonna vettä on ollut vähän, joten vuoden 2018 lopulla vesivoimalaitos toimi vajaalla kapasiteetilla. Parhaimmillaan Koskenkosken voimalaitos on tuottanut sähköä 2700 megawattituntia vuodessa. Vuosi 2018 oli kuitenkin pohjanoteeraus: sähköä syntyi vain noin 1500 megawattituntia. Toukokuun jälkeen vesistöalueella ei ole ollut kunnon sateita. Kalatien valmistumisen jälkeen vettä virtaa myös vanhassa uomassa, joka kuivui tyystin viime vuonna.

Aikoinaan Koskenkosken voimalaitos tuotti sähkön Salossa ja Kiskossa toimineen Aijalan kaivoksen käyttöön. Nykyään voimalaitoksen jauhaman sähkön ostaa Turku Energia.

Toimitusjohtaja ilman palkkaa

Vuorilinnan Voiman palveluksessa on vain yksi toimihenkilö: toimitusjohtaja Jukka Helkama, joka tekee palkatonta työtä. Vuorilinnan Voiman taloudellinen tila on varsin hyvä, koska Helkaman suku ei ole halunnut voimayhtiöltä rahallista korvusta 20 vuoteen. Ainoa henkilöstökulu on Outi Helkamalle maksettava yrittäjäeläke.

— Kalatiestä voi olla Vuorilinnan Voimalle imagohyötyä, kun vaelluskalat sen aikanaan löytävät. Samalla vesisähkön hyväksyttävyys ehkä parantuu ja asiakkaat saattavat maksaa siitä aikaisempaa korkeamman hinnan.

Helkama on kuitenkin epäileväinen. Hänen tietämänsä mukaan vaelluskaloja ei ole vielä noussut voimalaitokselle asti, vaikka Kiskonjokeen on istutettu vaelluskalojen poikasi.

— Yläjuoksulla on myös Vuorilinnan Voimasta täysin riippumattomia nousuesteitä. Jotta koko hieno reitti saataisiin vaelluskuntoon, pitäisi vielä ratkaista monta visaista ongelmaa.

teksti Markku Niskanen / kuvat Lehtikuva Oyj