Belchatowin hiilivoimalaitos Puolassa on Euroopan suurin CO2-päästäjä.

Keskiviikkona 5.12. illansuussa alkaneet ja yön yli jatkuneet kolmikantaneuvottelut sähkömarkkinoiden uudistamisesta päättyivät tuloksettomina torstaina 6.12. klo 6.30. Asiakokonaisuus on osa ns. puhtaan energian pakettia, joita koskevat lakiesitykset komissio antoi jo yli kaksi vuotta sitten.

- Kahdentoista tunnin neuvottelujen jälkeen jäsenmaista koostuva neuvosto kannatti yhä hiilitukien jatkamista vuoteen 2035. Se ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävää, sanoi vihreä espanjalaispoliitikko Florent Marcellesi, joka edustaa neuvotteluissa Euroopan Parlamenttia.

Uusi kolmikantakokous on sovittu pidettäväksi 18. joulukuuta, jolloin yritetään löytää sopu lähinnä parlamentin ja neuvoston välillä. Kolmannen osapuolen eli komission rooli on nyt selkeästi toimia välittäjänä ja sovittelijana.

EU-neuvottelujen kaatuminen oli varoituslaukaus Puolan Katowicessa pidettävälle YK:n ilmastokokoukselle, jossa puolivälietapin jälkeen pitäisi alkaa näkyä tuloksia. Isäntämaa Puola on ajanut ”oikeudenmukaista muutosta” kokouksessa, jonka odotetaan saavan aikaiseksi sääntökirjan Pariisin sopimuksen mukaisista sitoumuksista pitää maapallon lämpiäminen reilusti alle 2°C -asteen.

Mutta EU:n epäonnistuminen sähkömarkkinauudistuksessa ilmentää Puolan vaikeuksia irrottautua hiilivoimasta, josta se on riippuvainen lähes 80-prosenttisesti sähköntuotannossaan.

Puolan ”isoisällinen” klausuuli

Neuvottelut kaatuivat Puolan itsepintaiseen vaatimukseen saada jatkaa valtion tukia hiilelle myös kapasiteettimekanismien puitteissa, joissa maksetaan korvauksia lepotilaan jääville voimalaitoksille siltä varalta, että niitä tarvitaan sähkön huippukulutustilanteissa.

Komissio on esittänyt tällaisille kansallisiin suunnitelmiin perustuville voimalaitoksille päästörajaksi 550 grammaa hiilidioksidia kilowattituntia kohden. Se on kynnysarvo, joka sulkee hiilivoimalat auttamattomasti valtion tukien ulkopuolelle.

Puola ajaa silti voimakkaasti “isoisällistä” oikeuttaan myöntää valtion tukia kapasiteettimekanismille, joka on jo EU-tasolla hyväksytty. Se perustelee näkemystään sillä, että näin taataan laillinen varmuus energiayhtiöille, jotka ovat jo Puolan oman kansallisen suunnitelman piirissä.

- Kaikki ovat sovussa 550 gramman rajasta, mutta eivät aikarajoista, milloin se tulee voimaan, Marcellesi totesi viitaten Puolan isoisälliseen klausuuliin. Mikäli niistä ei sovita, hiilivoimaloille annettavien valtion tukien sallittaisiin jatkuvan jopa vuoteen 2035.

Espanjalaismeppi Florent Marcellesi.

Sopuun tarvittaneen jonkin sortin kompromissi

Espanjalaismepin mukaan iso kysymys on nyt, onko Puolan tapaus otettava kuitenkin jollain tavalla huomioon. Vaikka asia ei virallisesti ollutkaan neuvotteluissa esillä, Marcellesi sanoo siitä puhutun käytäväkeskusteluissa.

- Koska on selvää, että Puola ei voi yksin päättää Euroopan energiapolitiikasta, sen hiiliriippuvuus on tunnustettava ja tehtävä siihen liittyvät ratkaisut EU-tasolla, Marcellesi korosti.

Puolasta osoitettiinkin sormella suoraan EU:ta, kun maan sähköalaa edustavan PKEE:n Brysselin toimiston johtaja Witold de Chevilly sanoi, että unioni on tähän mennessä epäonnistunut yrityksissään saada aikaiseksi vakuuttava rahoitussuunnitelma, jolla hoidettaisiin Puolan sähköntuotannon energiakäännös.

Alan eurooppalaisen kattojärjestön Eurelectricin tuoreen selvityksen mukaan hiilestä irrottautuminen yhdessä kasvavan sähköntarpeen kanssa edellyttäisi 128-148 miljardin euron investointeja pelkästään sähköntuotantolaitoksiin vuoteen 2045 mennessä Tämän päälle tulisivat 68-85 miljardin euron kustannukset CO2-päästöluvista vuosina 2020-2045.

- Puolassa energiasektorin matka hiilineutraaliuteen on todellakin huomattavasti kunnianhimoisempi ja haastavampi kuin muiden Euroopan maiden energia-aloilla, PKEE painottaa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: Shutterstock

KAINALOSSA

Vääntö käänsi laivan suunnan

Puolan pullikointi muuttui arvattua nopeammin sähkömarkkinoiden kehittämiseen kaivatuksi jatkumoksi. Lopulta kovan vääntämisen jälkeen päätöksiä syntyi. Hektisessä maailmassa uutiset vanhenevatkin nopeasti. Nyt Energiateollisuus ry:n sähkökauppajohtaja Pekka Salomaa iloitsee siitä, että uudistettu lainsäädäntö antaa vauhtia Euroopan unionin sähkömarkkinoiden kehittämiseen.

— Erityisesti suomalaisittain lähtökohdat sähkömarkkina-asetuksen ja direktiivin uudistamiselle ovat hyvät.

Sähkön vähittäismarkkinoiden kehittämisen osalta Suomi on muuta Eurooppaa edellä. Esimerkiksi syksyllä julkistettu työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän loppuraportti hahmottelee jo sähkön käyttäjien mahdollisuuksia toimia nykyistä laajemmin sähkömarkkinoilla.

Jonkinasteisena tappiona tiistaina myöhään illalla päätökseen saaduissa neuvotteluissa Energiateollisuus pitää sitä, että ensi keväänä voimaan tuleva sähkömarkkinadirektiivi ei edelleenkään kiellä joidenkin EU-maiden harjoittamaa hintasääntelyä.

Salomaan mukaan neuvottelujen hankalimmiksi asioiksi nousivat lopulta niin sanotut kapasiteettimekanismit ja kunnianhimon taso määriteltäessä EU:n yhteisten sähkömarkkinoiden kannalta välttämätöntä rajasiirtokapasiteettia.

— Riskinä on edelleen, että EU:n hiilivoimavaltaiset maat pitävät kapasiteettimekanismien ehdoksi asetuttua hiili-intensiteetin maksimirajaa liian tiukkana, kun vuoden 2025 jälkeen kapasiteettimaksujen ohjaamista ei sallita keskimäärin yli 550 grammaa hiilidioksidia kilowattitunnilta päästävälle voimalaitokselle.

— Suomessa uusi hiilidioksidiraja ei kuitenkaan uhkaa talvella tehon riittävyyttä varmistavaa tehoreserviä, vaikka muutoin reservi kokeekin melkoisen muutoksen.
Rajasiirtokapasiteetti puolestaan määrittää sen, minkä suuruinen osuus rajan ylittävästä sähkönsiirtokapasiteetista kantaverkkoyhtiön on annettava markkinoiden käyttöön.

— Vielä ei ole selvää, mitä nyt sovittu 70 prosenttia tarkoittaa käytännössä, joten keskustelua jatketaan varmasti. Energiateollisuus toivoo kuitenkin, että käytännöksi muodostuisi antaa markkinoille siirtokapasiteettia mahdollisimman paljon, mieluummin yli kuin alle 70 prosenttia, Salomaa sanoo.

Jos eilen saavutettu sopu säilyy neuvoston ja parlamentin lopullisessa käsittelyssä, EU:n uudistettu sähkömarkkinalaki tulee voimaan keväällä 2019. Tämän jälkeen alkaa muun muassa lain kansallisen toimeenpano.

teksti Petri Sallinen