Näin suomalaiset päästöt ja hiilinielut kehittyvät Energiateollisuus ry:n mukaan, kun vahvistunut päästökauppa vauhdittaa ilmastopoliittisia toimia.

Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen olisi syytä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kirjattu myös Antti Rinteen hallituksen ohjelmaan. Energiateollisuus ry:n mielestä tavoite on oivallinen — tästä huolimatta energiatoimiala pistää pari pykälää paremmaksi: sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöt voidaan puolittaa nykyisestä jo 2030-luvun alussa. Tämä on kirjattu energiateollisuuden ilmastositoumukseen, joka vahvistettiin 11.10.2019.

Energiatoimiala kykenee irtautumaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, kun uudet investoinnit toteutuvat 2030-luvun alkuvuosina. Keinoiksi riittävät investointeihin kannustava poliittinen ilmapiiri ja Euroopan unionin päästökaupan vahvistaminen.

— Suomen hallituksen asettama päästövähennystavoite ei jää ainakaan energia-alasta kiinni. Siksi voimme betonoida tavoitteemme julkisen sitoumuksen avulla, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Olemme ilmastoinnostuneita. Mahdollisuutemme päästövähennyksiin ovat hyvät: energia-alan käytössä on useita tehokkaita keinoja ilmastohaasteen ratkaisemiseksi.

Leskelän mielestä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on laatinut päästökaupan kannalta hyvän politiikkaohjelman. Sen avulla päästökauppaa voidaan vahvistaa ja laajentaa.

Suomalainen energiateollisuus on ahkeroinut päästövähennysten parissa hiki hatussa. Tulostakin on syntynyt. Tällä hetkellä suomalaisesta sähköntuotannosta reilut 80 prosenttia on jo hiilineutraalia ja kaukolämmön tuotannosta vajaat 50 prosenttia. Ilmastositoumus jatkaa toimialan matkaa samalla reitillä.

Ilmastovaikutukset esille

Ilmastositoumuksellaan energiateollisuus haluaa myös haastaa kaikki selvittämään erilaisten ilmastopoliittisten esitysten todellisia ilmastovaikutuksia. Sitä paitsi ilmastovaikutusten analysointi on hyödyllistä — se auttaa tarvittaessa muuttamaan kantoja, mikäli ideoidut esitykset eivät johdakaan toivottuihin tuloksiin.

Kansainvälisen politiikan tuulet ja kansakuntien taloudellinen asema voivat vaikuttaa ilmastopolitiikan toteuttamishaluihin. Edellisen taantuman aikana usko päästökaupan ohjausvaikutukseen mureni, kun päästöoikeuksien hinta laski pohjalukemiin. Energiateollisuus haluaa kuitenkin tehdä näissäkin tilanteissa sellaista ilmastopolitiikkaa, joka johtaa tavoiteltuihin päästövähennyksiin.

Taustalla yhteiskuntasitoumus

Energiateollisuus ry on mukana valtioneuvoston kestävän kehityksen toimikunnassa. Sen puheenjohtajana toimii pääministeri. Työn tuloksena Energiateollisuus ry julkisti vuonna 2013 kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

Yhteiskuntasitoumus sisältää joukon keinoja, joiden avulla voidaan edistää hiilineutraalin yhteiskunnan toteutumista. Sähkön pientuotannon mahdollistaminen oli yksi tuolloin keinoista. Yhteiskuntasitoumuksen keinovalikoimiin kuuluvat myös kaukolämmitys ja kaukojäähdytyskonseptien kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa sekä sähköisen liikenteen edistäminen.

Viimeisten viiden vuoden aikana energiateollisuuden yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet ovat edenneet hyvin käytännön toiminnaksi — mm. aurinkopaneelit ovat yleistyneet vauhdilla Suomessa. Tuore ilmastositoumus päivittää vuonna 2013 julkistetun kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto