Viime vuonna puupolttoaineita käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin — yhteensä 20 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on kaikkien aikojen suurin. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tilastosta.

Eniten käytettiin metsäteollisuuden sivutuotepuuta — vajaat 11,4 miljoonaa kuutiota. Tämä on kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sivutuotteiden käyttö on kuitenkin kasvanut tasaisesti viime vuotisesta notkahduksesta huolimatta. Vuonna 2009 sivutuotteita paloi voimalaitosten kattiloissa selvästi vähemmän: vain 7,5 miljoonaa kuutiota.

Metsäteollisuuden sivutuotteista merkittävän energiaraaka-aine on puunkuori. Kuorta poltettiin vajaat 7,7 miljoonaa kuutiota — suurin piirtein saman verran kuin vuotta aikaisemmin.

Sivutuotteista toiseksi suurin energialähde on erilaiset purut, joita käytettiin viime vuonna 2,5 miljoonaa kuutiota. Tämä on 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta saman verran kuin vuonna 2016.

Kolmanneksi suurin sivutuoteryhmä on teollisuuden puutähdehake. Sitä käytettiin energian tuottamiseen viime vuonna 1,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä on kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Metsähakkeen käyttö hiipuu

Metsähakkeen käyttö voimalaitospolttoaineena on laskenut huippuvuosista. Viime vuonna metsähaketta kului kattiloissa 7,4 miljoonaa kuutiota kun huippuvuonna 2013 sitä paloi 8,0 miljoonaa kuutiota. Tosin viime vuoden toteuma on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähakkeen käyttö on ollut mollivoittoista neljä viimeistä vuotta. Viime vuonna käyttö kääntyi kuitenkin kasvuun: metsähaketta paloi kattiloissa neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin — yhteensä 4,7 miljoonaa kuutiota.

Pelkkää lämpöä tuottavissa laitoksissa metsähakkeen käyttö kasvoi 2,7 miljoonaan kuutiometriin. Tämä on prosentin enemmän kuin vuonna 2017.

Kantojen käyttö väheni

Metsähaketta valmistetaan pienpuusta, hakkuutähteistä, kannoista ja järeästä runkopuusta. Eniten metsähaketta valmistettiin pienpuusta — 3,9 miljoonaa kuutiota. Tämä on hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Hakkutähteiden käyttö metsähakkeen raaka-aineena kasvoi viidenneksellä 2,7 miljoonaan kuutiometriin. Kantojen käyttö sen sijaan väheni kolmanneksen. Kantoihin perustuvaa metsähaketta käytettiin enää 0,4 miljoonaa kuutiometriä.

Järeän runkopuun poltto lisääntyi kuudenneksen 0,4 miljoonaan kuutiometriin.

Kierrätyspuun käyttö on kasvanut eniten. Kierrätyspuuta poltettiin energiaksi 0,9 miljoonaa kuutiota — 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Puupellettien ja -brikettien käyttö taas ei näytä kiinnostavan. Pellettejä ja brikettejä paloi 0,2 miljoonaa kuutiota, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Puu merkittävin energialähde

Viime vuonna käytettyjen puupolttoaineiden energiasisältö oli 105 000 000 megawattituntia. Aikaisemmin Suomessa ei ole koskaan tuotettu yhtä paljon energiaa puuperäisillä polttoaineilla. Tämä on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu johtui pääasiallisesti metsäteollisuuden jäteliemien eli mustalipeän käytön lisääntymisestä.

Energian kokonaiskulutuksesta puupolttoaineiden osuus oli viime vuonna 27 prosenttia Suomessa.

Maakunnista Keski-Suomi on suurin puuenergian käyttäjä. Keski-Suomessa puuperäistä energiaa käytettiin viime vuonna 4 000 000 megawattituntia. Kakkosena on Etelä-Karjala (3 378 000 MWh) ja kolmosena Pirkanmaa (2 768 000 MWh).

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto