Puusta saatiin viime vuonna energiaa 39,4 gigawattituntia. Tämän energiamäärän tuottamiseen kului 20,5 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Suurin energiamäärä tuotettiin metsäteollisuuden sivuvirroista saatavalla puuaineksella — 21 gigawattituntia. Sivuvirrat ovat jakeita, jotka eivät kelpaa metsäteollisuudelle tai jotka ovat puunjalostusteollisuuden jätemateriaalia.

Toiseksi eniten energia tahkottiin metsähakkeella — noin 15 gigawattituntia. Kolmossijan sai puunkuori, jolla tuotettiin energiaa 13,7 gigawattituntia. Tiedot selviävät Luonnonvarakeskuksen keräämistä ennakkotilastoista.

Metsähaketta hieman enemmän

Metsähakkeen käyttö kasvoi eniten kaukolämmön tuotannossa. Lämpökeskuksissa metsähaketta kului viime vuonna yhteensä 2,8 miljoonaa kuutiota. Tämä kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) metsähakkeen käyttö sen sijaan pysyi ennallaan. CHP-laitoksissa metsähaketta paloi viime vuonna 4,7 miljoonaa kuutiometriä.

Kokonaisuudessaan metsähaketta käytettiin viime vuonna 8,2 miljoonaa kuutiota. Määrä pitää sisällään myös metsähakkeen pienkäytön. Metsähakkeen käyttö on lievässä kasvussa, mutta huippuvuoden 2013 lukemia ei saavutettu.  Tuolloin metsähaketta poltettiin 8,7 miljoonaa kuutiota.

Hakkutähteet ennätyslukemiin

Hakkuutähteitä käytettiin energian tuottamiseen viime vuonna 2,9 miljoonaa kuutiometriä. Koskaan aikaisemmin hakkuutähteitä ei ole käytetty yhtä paljon.

Kannoista haketta jauhettiin 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Järeästä runkopuusta haketta syntyi 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Hakkeeksi päätyneet runkopuut olivat pääasiallisesti lahovikaisia tai pystyyn kuolleita puita.

Kuorta paloi reippaasti

Metsäteollisuuden sivuvirroista saatavaa puuta sekä jätepuuta paloi voimalaitosten ja lämpökeskusten kattiloissa viime vuonna 11,6 miljoonaa kuutiometriä — hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Sivutuotteista puunkuori on tärkein energiaraaka-aine. Sen osuus kaikista sivuvirroista oli kaksi kolmasosaa — 7,9 miljoonaa kuutiometriä. Energiaa tuotettiin myös sahanpurulla (2,4 miljoonaa kuutiometriä) ja teollisuuden puutähdehakkeella (1,2, miljoonaa kuutiometriä).

Kierrätyspuuta kattiloissa paloi 1,1 miljoonaa kuutiometriä. Puupellettejä ja puubrikettejä käytettiin 0,2 miljoonaa kuutiometriä. Purua lukuun ottamatta kaikkien sivuvirroista saatavien puupolttoaineiden käyttö kasvoi edellisvuodesta.

Tasaista käyttöä

Maakunnittain puupolttoaineen käyttö on melko tasaista. Eniten puuta käytettiin energian tuottamiseen viime vuonna Keski-Suomessa — reilut kaksi miljoonaa kuutiota. Reilun miljoonan kuution sakkiin pääse useampi maakunta: Etelä-Karjala, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Uusimaa.

Manner-Suomessa vähäisintä puun käyttö oli Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä, joissa kussakin puuta käytetiin noin puoli miljoonaa kuutiota.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto