Britannian energiateollisuudelta kysyttiin äskettäin, mitä mieltä se on Brexitistä. Suurin osa vastanneista energiajohtajista ilmoitti vastustavansa Brexitiä.

Brexitin toteutuminen ja ajankohta ovat vielä auki. Onko ajankohta lokakuun lopussa, ensi vuoden maaliskuun lopussa vai tapahtuuko vielä jotain muuta, se selvinnee piakkoin. Britannian poliittinen järjestelmä on sellaisessa solmussa, että sen avaaminen vie oman aikansa. Toisaalta EU ei näytä enää antavan lisäarmonaikaa briteille.

Päästöoikeusmarkkinoilla Brexit-kiemuroita seurataan mielenkiinnolla. Jos kova Brexit toteutuu 31.lokakuuta, arvioidaan sitä seuraavan talousshokin laskevan päästöoikeushintoja 5-10 euroa, kun päästökaupan piirissä olevat brittiyhtiöt ja spekulantit polkevat hintoja.

Jos kohta sopimukseton tilanne olisi myrkkyä markkinoille, ei sopimuksellinen tilannekaan välttämättä olisi toiveuni markkinoille. Siinä tapauksessa Britannia saattaisi aloittaa uudelleen ilmaisten päästöoikeuksien jakamisen, mikä keskeytettiin alkuvuodesta 2019.

- Ilmassa on yhä enemmän sellaista tuntua, että mahdollisuudet Brexit-sopimukseen ovat kasvussa, mutta se on yhä iso musta laatikko brittiyrityksille, joita epävarmuus painaa, toteaa arvopaperivälittäjä Vertisin analyytikko Bernadett Papp.

Britannian painoarvo ETS:ssä on merkittävä

Britannia on konkreettisesti linkittynyt EU:n energian sisämarkkinoihin merikaapeleilla, joita on rakennettu mm. Ranskaan, Irlantiin ja Hollantiin. EU:n päästökauppajärjestelmässä (ETS) Britannia on ollut merkittävä tekijä jo pelkästään sen puolesta, että maan hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 prosenttia koko unionin päästöistä.

Saksan jälkeen Britannia on ollut pitkään unionin toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä, mutta päinvastoin kuin Saksa se on kyennyt vähentämään hiilen energiankäyttöä merkittävästi viime vuosina. Tiuhaan on tullut uutisia siitä, kuinka ennätykset hiilettömistä tunneista ovat rikkoutuneet yksi toisensa perään.

Lukuisat energia- ja päästömarkkina-alalla olevat kauppa- ja neuvontayritykset toimivat Lontoossa, jota kutsutaankin maailman päästökauppapääkaupungiksi. Britanniaa pidetään lisäksi edistyksellisenä voimana energiakaupan sääntöjen luomisessa.

Laajemmassa mitassa Britannia ja sen viranomaiset ovat olleet merkittävässä asemassa, kun EU on neuvotellut kansainvälisissä ilmastokokouksissa. Sen diplomaattinen painoarvo on näkynyt eritoten päästömarkkinoihin liittyvissä neuvotteluissa.

ETS-pioneerille jatko olisi luontevaa

Britannian mahdollisuudet jatkaa EU:n päästökauppajärjestelmässä Brexitin jälkeen olisivat siinä mielessä hyvät, että se on ollut järjestelmän perustajajäseniä, on toteuttanut omassa maassaan suurimman osan järjestelmää koskevasta lainsäädännöstä ja sillä on kaikki tarvittavat instituutiot.

Näin sanoo Inline Policyn konsultti Richard Folland, jonka mukaan Britannian jatko EU:n päästökauppajärjestelmässä ei missään tapauksessa muodostuisi niin vaikeaksi tapaukseksi kuin oli Sveitsillä joitakin vuosia sitten sen neuvotellessa järjestelmään pääsystä. Follandin mielestä jatkosta sopiminen voisi sujua helpommin kuin Norjankin kohdalla, joka omissa neuvotteluissaan edusti Euroopan talousaluetta.

- Kyseessä ei olisi paikaltaan lähtö Britannialle, vaan jatkojuoksu maalle, joka on päästökaupan pioneereita ja jolla on alalta paljon kokemusta. Tälle pohjalle jatkoa olisi luontevaa rakentaa, Folland lisää.

Läpihuutojuttu jatko ei silti olisi

Päästöjen huutokauppaa ja kansallisia päästörekistereitä koskevat määräykset ovat kuitenkin EU-laajuisia sääntöjä, jotka on mukautettava brittilainsäädäntöön, mikäli Britannia haluaa Brexitin jälkeen säilyä EU:n päästökauppajärjestelmässä.

- Olisi mielenkiintoista nähdä, olisiko tämä linkitys perustajajäsenelle mitään muuta kuin pikainen muodollisuus, toteaa ajatushautomo Climate Strategiesin vanhempi neuvonantaja ja aiempi ilmastovirkamies Henry Derwent, jonka mukaan voi toki käydä niinkin, että Britannia tekee asioita, joista EU ei välttämättä pidä.

- Tällainen asia voisi olla esimerkiksi päästöoikeuksien riippumaton huutokaupankäynti. Mikäli EU ei halua auttaa, unionista voitaisiin vain todeta, että Britannian halutessa olla osa ETS:iä sen olisi tarkasteltava uudelleen vähimmäishintaa, huutokauppaa ja erillisiä rekistereitä, Derwant jatkaa.

Ja koska ETS on vain osa unionin ilmasto- ja energiapakettia, johon kuuluvat myös uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat direktiivit, Britannian olisi lisäksi harkittava näihin liittyvien lakien täytäntöönpanoa. Sekin saattaisi vaikuttaa Euroopan hiilidioksidimarkkinoihin.

Jos Britannia toivoo voivansa jatkaa EU:n päästöoikeusmarkkinoilla Brexitin jälkeen, neuvotteluissa on käsiteltävä myös visaista yhtenäismarkkinakysymystä, mikä edellyttää jäsenmaiden ylläpitävän työvoiman, pääomien ja palveluiden vapaata liikkumista. Tässä suhteessa on viitattu Sveitsin EU-suhteisiin, jotka voisivat olla esimerkkinä briteille Brexitin jälkeen.

Mutta Sveitsin laillinen liitäntä EU:n päästökauppajärjestelmään jäi vahvistamatta sen jälkeen, kun vuonna 2014 järjestetyssä kansanäänestyksessä sveitsiläiset halusivat rajoittaa EU-kansalaisten muuttoa maahansa. Tämä herättää kysymyksen, josko Britannia lähtee kävelemään EU:n ilmasto- ja energiapaketista tavoitellakseen yhtä Brexitin avaintavoitteista eli maahanmuuton rajoittamista EU-alueelta.

Työkalupakissa vaihtoehtoja lähdönkin varalle

Britannia voisi jatkaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaansa Brexitin jälkeen EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolellakin. Sillä oli näet ennen ETS:n perustamista vuonna 2005 ollut oma vastaavanlainen järjestelmänsä, UK ETS, joka oli ehtinyt toimia useita vuosia. Britannia voisi elvyttää sen, raapaista uuden markkinan tai panna pystyyn hiilidioksidiveron.

Kun EU-päätöksentekoa ei olisi, brittien ilmastopolitiikka perustuisi maan omaan ilmastonmuutoslakiin. Se edellyttää, että maan hallitus tuo säädettäväksi ns. hiilibudjetteja, joilla saavutetaan vähintään 80 prosentin päästövähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Sama tavoite on toistaiseksi myös EU:lla, mutta se kiristynee piakkoin niin, että vuosisadan puolivälin tavoite on hiilineutraalius.

Britti-kutoisessa päästökauppajärjestelmässä olisi todennäköisesti piirteitä, jotka eroaisivat huomattavasti EU:n päästömarkkinoista. Mutta olennaisinta olisi kaiketi se, että minkä tahansa kansallisen markkinan on kiinnitettävä huomionsa likviditeettiin, eli tässä tapauksessa kykyyn tarjota selvä hintasignaali hiilidioksidin päästäjille.

Vaihtoehtoisesti Britannian hallitus saattaisi harkita komento ja ohjaus -linjaa pakottaakseen teollisuuden leikkaamaan päästöjään. Keinot voisivat olla esimerkiksi sellaisia, joilla nyt avitetaan maata pääsemään hiilen energiakäytöstä eroon vuoteen 2025 mennessä. Tai sitten hallitus voi päättää hiiliverosta yksinkertaisempana ja edullisempana vaihtoehtona.

Ilman Britanniaa EU:n ETS:stä voisi tulla rampa ankka

Britannian poisjäänti Euroopan päästökauppajärjestelmästä olisi ilmeisesti kovempi isku EU:lle kuin briteille itselleen, mikäli on uskominen Thomson Reuters Point Carbonin analyytikkoa Stig Schjolsetia. Hänen mukaansa päästömarkkina-Brexit heikentäisi niitä poliittisia näkemyksiä, joilla kunnianhimoisia ja edistyksellisiä päästövähennystavoitteita on viety eteenpäin.

- Britannialla on ollut erittäin kunnianhimoinen asenne ja ääni ilmastokeskusteluissa. Ilman Britanniaa vaakakuppi heilahtaa siihen toiseen eli kunnianhimottomampaan suuntaan, Schjolset sanoo

- Britit ovat merkittävästi edesauttaneet EU:n päästövähennystavoitteiden 2030 ja 2050 toteutumisessa. Heidän markkinamyönteinen asenteensa on kannatellut päästökauppajärjestelmää Euroopan ilmastopolitiikan lippulaivana, jolla saavutetaan kustannustehokkaimmat päästövähennykset.

Schjolsetin mielestä Britannian lähtö ETS:stä loisi synkän varjon järjestelmän tulevaisuuden ylle. Mutta Norjan, Liechtensteinin, Islannin ja Sveitsin kokemusten perusteella hän uskoo, että Brexitistä huolimatta Yhdistynyt Kuningaskunta jää EU:n päästökauppajärjestelmään.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto