Vähähiilinen teknologiarahasto edistäisi Suomen asemaa kansainvälisenä ilmastoystävällisen teknologian kehittäjänä ja edelläkävijänä. Kansanedustajista koostuvan Eduskunnan energiaremonttiryhmän ehdotuksen mukaan vähähiilirahastoon voitaisiin kohdistaa 30 prosenttia Suomessa kerättävistä päästöoikeuksien huutokauppatuloista vuodesta 2018 alkaen. Vuoteen 2020 mennessä osuus voitaisiin nostaa 50 prosenttiin.

Suomi huutokauppasi päästöoikeuksia 93,8 miljoonan euron arvosta vuonna 2015. Tämä on 30 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Tulevina vuosina vuotuisen päästöoikeuksien huutokaupan arvon on ennustettu ylittävän 100 miljoonaa euroa Suomessa.

Suomessa ei ole toistaiseksi käytössä EU:n päästökauppajärjestelmän mukaista kansallista mekanismia, joka varmistaisi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavien tulojen käytön ilmastopoliittisiin toimiin. EU:n linjauksen mukaan vähintään 50 prosenttia huutokauppatuloista on käytettävä energia- ja ilmastopoliittisiin toimiin.

— Tämä on selkeä puute, toteaa energiaremonttiryhmän puheenjohtaja Harri Jaskari (kok).

Eduskunnan energiaremonttiryhmän lisäksi rahastohanketta on edistämässä Climate Leadership Council (CLC), jonka toiminnassa ovat mukana mm. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark ja Raision toimitusjohtaja Matti Rihko. Yritysjohtajien mielestä vähähiilisyyteen panostaminen antaa valtavia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle.

— Varhaisen vaiheen innovaatioiden tukeminen sopisi hyvin valtion hallinnoimalle rahastolle. Kypsää teknologiaa ei kannata enää tukea, toteaa Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

Mittavat investoinnit odottavat

Pariisin ilmastosopimuksen toteuttaminen edellyttää yli 16 000 miljardin dollarin investointeja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja erilaisiin puhtaisiin ratkaisuihin seuraavien 15 vuoden aikana. Investointien avulla maapallon ilmakehän lämpeneminen voitaisiin rajoittaa alle kahden asteen.

— Suomalaisen puhtaan teknologian kehitystyö on ollut hyvässä vauhdissa. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan Pariisin ilmastosopimuksen toteuttaminen kiihdyttää vauhtia, toteaa energiaremonttiryhmän varapuheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.).

— Innovaatiorahasto olisi selkeä viesti siitä, että Suomi pyrkii puhtaiden ratkaisuiden mallimaaksi.

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia muistuttaa rahavirtojen kääntyneen fossiilisten polttoaineiden käytöstä uusiutuvaan energiaan juuri nyt. Investointien huipun hän arvelee saavutettavan vuoden 2030 tienoilla.

— Kaupallisten ratkaisuiden täytyy olla hyvissä ajoissa valmiina ennen tätä. Aikaa ei ole yhtään liikaa.

Hyviä kokemuksia maailmalta

Vähähiilirahastoja on kokeiltu Kanadassa ja Kaliforniassa. Kaliforniassa rahaston varat suunnataan kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin hankkeisiin. Toiminta on luonut myös uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä Kalifornian rahastoon on kerätty jo 900 miljoonaa dollaria.

Rahastojen käyttö on vauhdittanut yritysten uudistumista kohti puhtaita ratkaisuita. Samalla yritykset ovat menestyneet maailmalla.

Suomi on sitoutunut kaksinkertaistamaan uusiutuviin energioihin ja energiajärjestelmiin suuntautuvan innovaatiorahoituksensa nykyisestä noin 50 miljoonaan euron tasosta vuoteen 2020 mennessä. Energiaremonttiryhmän mielestä vähähiilinen rahasto tukisi tätä sitoumusta.

Mikä on Energiaremonttiryhmä?

Eduskunnan energiaremonttiryhmä on parlamentaarinen ryhmä, jonka jäseniä yhdistää mielenkiinto energia- ja ilmastopoliittisia asioita kohtaan. Ryhmässä on kansanedustajia oppositio- ja hallituspuolueista.

Ryhmän visiona on fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen Suomessa kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan johdonmukaista energiapolitiikkaa, jonka perusteet ovat julkisia. Tärkeintä on pyrkiä eroon kivihiilen ja tuontiöljyn käytöstä. Samalla voidaan lisätä monipuolisesti uusiutuvan energian käyttöä ja panostaa energiatehokkuuteen. Lisäksi tarvitaan kunnianhimoista yhteistyötä EU:n ja Pohjoismaiden kesken.

Kuva: Scanstockphoto