Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat kolmanneksen Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Päästöt halutaan saada kuitenkin kuriin entistä tehokkaammalla ohjauksella. Tämän pitäisi toteutua 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Rakennusten päästöjä on tarkoitus vähentää lainsäädännön ja viranomaisohjauksen avulla. Työkaluna voidaan käyttää esimerkiksi rakennusmääräyksiä. Tavoitteena on rakentamisesta aiheutuvien ilmastovaikutusten kontrollointi rakennuksen koko elinkaaren aikana. Siksi ympäristöministeriössä on kehitetty laskentamalli, joka auttaa jo suunnitteluvaiheessa punnitsemaan mm. erilaisten rakenneratkaisuiden ja materiaalien ilmastovaikutuksia. Laskentamalli oli lausuntokierroksella vuodenvaihteessa.

Riskinä päällekkäinen ohjaus

Lausuntokierroksen perusteella ympäristöministeriön ehdotus herättää ristiriitaisia mietteitä. Toisaalta suurin osa kannattaa itse tavoitetta: vähähiilistä rakentamista varten tarvitaan yhtenäinen menetelmä, jolla voidaan arvioida uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen ilmastovaikutuksia vakioidulla tavalla. Jupinoitakin lausunnot sisältävät.

Eniten ihmetystä on herättänyt rakennusten eliniän aikana käytetyn energian ja sen tuottamisessa syntyneiden päästöjen sisällyttäminen arviointimallin osaksi. Monen lausuntoja kirjoittaneen mielestä tämä on turhaa, koska rakennusten käyttämän energian tuotannosta aiheutuvia päästöjä ohjataan jo muilla keinoilla.

— Valtaosa rakennusten energiankäytöstä aiheutuvista päästöistä on EU:n päästökaupan piirissä, toteaa Suomen Kiinteistöliitto ry lausunnossaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että päästökauppa ohjaa markkinaehtoisesti sähköä ja kaukolämpöä tuottavien yhtiöiden polttoainevalintoja kohti päästötöntä tuotantoa. Tuloksena olisi kaksinkertainen ohjaus, mikäli rakennusten energiankäytön päästöjä ohjattaisiin myös ympäristöministeriön kehittämän mallin avulla.

Energiateollisuus ry, Fortum Power and Heat Oy sekä Helen Oy ovat lausunnoissaan samaa mieltä.

Vakiokertoimet eivät toimi

Ympäristöministeriön malli sisältää useita yksinkertaistuksia, jotka voivat ohjata rakennusten suunnittelua yllättävään suuntaan. Ehdotus betonoi esimerkiksi rakennuksissa käytetyn sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vakiokertoimien avulla. Näin rakennettu malli ei ota huomioon sitä, että sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt laskevat koko ajan — ennen muuta päästökaupan ansiosta.

Lisäksi kivihiilen kieltolaki sekä hukkalämpöjen tai geotermisen lämmön aikaisempaa reippaampi hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa työntävät päästöjä aiheuttavia fossiilisia polttoaineita ja turvetta vauhdilla kohti marginaalia. Todennäköisesti sähkön ja kaukolämmön tuotanto ovat Suomessa hiilineutraaleja vuoteen 2040 mennessä. Ministeriön kehittämä malli ei ota tätä huomioon.

Ehdotuksen sisältämä keskimääräinen hiilidioksidipäästökerroin taas ei toimi kaukolämmön kaltaisen toiminnan päästöjen mittarina.

— Kaukolämmön tuotanto on aina paikallista toimintaa. Käytetyt polttoaineet ja tuotantomuodot vaihtelevat alueittain. Kussakin verkossa käytetään alueelle ominaisinta ja käyttökelpoisinta energialähdettä, toteaa Energiateollisuus ry lausunnossaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että joillakin alueilla koko kaukolämmön tuotanto on jo nyt kokonaan hiilineutraalia. Ehdotus kohtelisi jo päästötöntä kaukolämmön tuotantoa epäreilusti.

Energia-alan kehitys ei pysähdy

Laskentamalli sisältää myös olettamuksia. Malli esimerkiksi olettaa, että energian tuotannossa ei tapahdu minkäänlaista kehitystä rakennuksen eliniän aikana. Todellisuudessa tilanne on päinvastainen. Tuulivoima syrjäyttää sähkön ja lämmön tuotantoa sähkömarkkinoilla ja kaukolämpötoimiala on lähes rakennemuutoksen kaltaisen kehityksen kourissa. Lisäksi malli olettaa, että rakennusten energiantarve tai rakennukseen aikanaan valittu energiamuoto säilyvät muuttumattomina koko rakennuksen eliniän.

— Tulevaisuuden hiilineutraalissa energiajärjestelmässä sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmien keskinäinen integraatio on tärkeää. Tämä mahdollistaa yhteisen koordinoinnin, joustot ja energiajärjestelmän älykkään optimoinnin sekä kulutusjoustot, Fortum Power and Heat toteaa lausunnossaan.

Sitä paitsi Suomen energiajärjestelmä vasta hakee muotoaan.

— Tehokas, älykäs ja kestävä energiajärjestelmä muotoutuu seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tänä aikana energiajärjestelmä muuttuu merkittävällä tavalla. Siksi on tärkeää, että kehitystä ei kahlita kaavamaisilla säädöksillä.

Eikä tässä vielä kaikki. Kiinteistössä tuotettu energia ja kiinteistön ulkopuolelta ostettu energia asetetaan mallissa eriarvoiseen asemaan. Malli laskee rakennuksessa tuotetun energian kokonaisuudessaan hiilineutraaliksi, mutta verkosta ostettua uusiutuvaa energiaa tarkastellaan keskiarvojen avulla. Siksi Fortum osuvasti huomauttaa, että "kaukolämmitys mahdollistaa hiilineutraalin energiajärjestelmän tavalla, joka ei ole mahdollista kiinteistökohtaisilla lämmitysratkaisuilla".

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto