Euroopan unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Unioni toteuttaa päästöjen vähentämistä kahdella eri tavalla: päästökauppasektorilla ja päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli ”taakanjakosektorilla”. Päästökauppasektoriin kuuluvat sähkön- ja lämmöntuotanto sekä raskas teollisuus. Taakanjakosektorin suurimmat päästöjä aiheuttavat toimialat ovat liikenne, osa kiinteistöjen lämmityksestä ja maatalous. Suomessa kiinteistöjen lämmityksestä suurin osa on päästökaupan piirissä sähkön ja lämmön tuotannon kautta — Euroopan unionin jäsenmaissa suurin osa kiinteistöjen lämmityksestä jää kuitenkin päästökaupan ulkopuolelle.

VTT:n tuore ”Taakanjakosektorin päästökehitys ja päästövähennystoimet vuoteen 2030 mennessä” -selvitys keskittyy arvioimaan päästökaupan ulkopuolisten päästöjen kehittymistä Suomessa. Selvityksen mukaan päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin merkitys Suomen kokonaispäästöissä kasvaa. Tämä johtuu siitä, että päästökauppasektorin päästöt vähenevät selvästi nopeammin.

Suomessa kuntasektorilta odotetaan aktiivista otetta päästövähennyksiin. Taakanjakosektorin suurimmat päästöt syntyvät kaupungeissa, vaikka kaupunkien asukaskohtaiset päästöt ovat maaseutua pienemmät. Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin myös pienentää taakanjakosektorin päästöjä. Kuntien arvioidaan tehostavan päästövähennystoimiaan, kun kuntakohtainen ilmastostrategia-ajattelu voimistuu.

VTT:n mukaan nykymenolla Suomi saavuttaa 32—40 prosentin kokonaispäästövähenemän vuoteen 2030 mennessä. Raportissa tunnistetuilla kotimaisilla päästövähennyskeinoilla voidaan kuitenkin parhaassa mahdollisessa tapauksessa yltää niukasti EU:n asettamalle 40 prosentin tasolle.

— Nykyistä laajempi päästövähennyskeinovalikoima parantaa kustannustehokkuutta, mahdollistaa päästövähennysten valitsemisen myös muiden kriteereiden perusteella ja salli yksittäisten päästövähennystoimien arvioitua huonomman onnistumisen, selvityksessä todetaan.

Liikenne suurin taakanjakosektorin päästölähde

Selvityksessä liikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän nykytoimilla 14 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Liikennesektorin käyttökelpoisiksi päästövähennystoimiksi selvitys kirjaa biopolttoaineiden ja sähkön käytön, joukkoliikenteen edistämisen ja yhdyskuntarakenteiden tehostamisen. Liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on massiivinen — 80 prosenttia. Tieliikenteen päästöjen vähentämistä pidetään kuitenkin hankalana ja kalliina.

Maatalousmaiden ja eläinten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen VTT arvioi kasvavan. Päästövähennystoimien toteuttaminen edellyttää toimia suurelta määrältä maatiloja.

Kiinteistöjen lämmityksen aiheuttamista päästökaupan ulkopuolisista päästöistä valtaosa aiheutuu kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä — myös pieni osa kaukolämmön tuotannon päästöistä kirjautuu yhä päästökaupan ulkopuolelle. VTT arvioi kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöjen laskevan kolme prosenttia vuosittain vuoteen 2030 asti. Syynä on öljyn käytön väheneminen lämmityksessä — erityisesti lämpöpumppujen nopea yleistyminen markkinaehtoisesti syrjäyttää rajusti öljyn käyttöä.

— Kehitystä voidaan nopeuttaa tietoiskuilla ja pienellä vipuvaikutuksen aiheuttavalla investointituella, VTT toteaa.

Päästökaupan ulkopuolella on myös jonkin verran teollisuutta ja energiantuotantoa — lähinnä hyvin pieniä yrityksiä ja energiaa tuottavia laitoksia. VTT:n mielestä päästökauppasektorin ulkopuolelle jätetty teollisuus voitaisiin siirtää päästökaupan piiriin. Energiantuotannossa jätteenpoltto voisi sopia päästökauppasektorille, vaikka edessä voi olla lainsäädännöllisiä esteitä.

”Taakanjakosektorin päästökehitys ja päästövähennystoimet vuoteen 2030 mennessä” –selvitys on ladattavissa omalle koneelle täältä.

Kuva: Scanstockphoto