Suomalainen sähkötuotantokapasiteetti ei tällä hetkellä riitä vastaamaan kulutushuippujen aikaiseen sähkön kysynnän tarpeeseen. Kulutushuippujen aikana Suomi on ollut jo pitkään riippuvainen pohjoismaista ja Venäjältä saatavasta tuontisähköstä. Tämä käy ilmi Pöyryn tekemästä Suomen sähkötehon riittävyyttä ja kapasiteettirakenteen kehitystä käsittelevästä selvityksestä.

Selvitys pureutuu asiaan kolmen erityyppisen skenaarion avulla. Skenaariot kartoittavat tilannetta vuosina 2018, 2025 ja 2030. Skenaarioissa sähkön kysynnän oletetaan kehittyvän kolmella eri tavalla. Skenaarioissa on arvioitu sekä suomalaisen että pohjoismaisen tuotantokapasiteetin kehittymistä. Kaikissa skenaarioissa Suomi joutuu kylmien talvipäivien kaltaisten kulutushuippujen aikana turvautumaan sähkön tuontiin. Ennen Olkiluoto 3:n valmistumista tehovajeeksi kulutushuippujen aikana arvioidaan 2800–4000 megawattia.

Olkiluoto 3:n valmistuminen ei kuitenkaan poista huippukulutuksen aikaista tehovajetta. Samaan aikaan vanhoja ja kannattamattomiksi osoittautuneita voimalaitoksia suljetaan ja jopa puretaan. Liipaisimella ovat erityisesti kivihiiltä käyttävät lauhdevoimalaitokset. Alhainen sähkön hinta ja päästökaupan kustannusvaikutukset ovat romahduttaneet niiden kannattavuuden. Uusi teollisuuspäästödirektiivi (IE-direktiivi) pakottaa myös investoimaan kivihiililauhdelaitosten savukaasujen puhdistamiseen.

Sähköä ja lämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten (CHP) kannattavuus on myös heikentynyt viime vuosina eikä investointihalujen arvioida kasvavan lähivuosina merkittävästi. Kaupungeissa toki tarvitaan tulevaisuudessakin kaukolämpöä, mutta uusinvestoinnit kohdistuvat pelkkää kaukolämpöä tuottaviin laitoksiin. Jos CHP-laitosten määrä vähenee, poistuu markkinoilta myös sähkötehoa.

Pöyryn selvityksen mukaan tuontikapasiteetti muista pohjoismaista ja Venäjältä riittää kaikissa tilanteissa kattamaan huippukulutuksen aikaisen tehovajeen — myös vuoteen 2030 ulottuvassa pitkän aikavälin skenaariossa. Pöyryn arvion mukaan suomalaisilla olisi käytettävissään keskimäärin noin 5100 megawattia tuontitehoa myös tulevaisuudessa. Tämä ylittää selvästi sen, mitä arvioiduissa huippukulutustilanteissa tarvittaisiin. Näillä näkymin myös siirtoyhteydet riittävät hyvin välittämään huippukulutuksen aikana tarvittavan sähkön Suomeen.

Pahimmat riskit — sähköjärjestelmän häiriöt

Pahimmat riskit huippukulutuksen aikana ovat sähköjärjestelmässä yllättäen tapahtuvat häiriöt, jotka estäisivät sähkön tuonnin Suomeen. Tällaisia voisivat olla vika maiden rajat ylittävissä sähkönsiirtojohdossa tai voimalaitokset vikaantuminen. Suomi olisi pulassa, jos yksi merkittävä rajat ylittävä siirtojohto ja yksi suuri voimalaitos olisivat poissa käytöstä samanaikaisesti. Myös ruotsalaisten ja norjalaisten voimalaitosten vikaantuminen vaikuttaa sähkön tarjontaan pohjoismaisilla markkinoilla.

Kulutushuippujen ajoittumista on vaikea ennustaa. Kun Suomessa on vuoden kylmin päivä, niin yleensä Ruotsissa on lämpimämpää, jolloin ruotsalaista sähköä riittää Suomen tarpeisiin. Entä jos Suomessa ja Ruotsi on vuoden kylmin päivä samanaikaisesti.

Pöyryn selvityksen mukaan pohjoismainen kasvava kysyntä voi myös heikentää naapurimaiden tehomarginaaleja. Investoinnit uuteen kapasiteettina ja käytöstä poistuva kapasiteetti vaikuttavat sähkön tarjontaa naapurimaissa samalla tavalla kuin Suomessa.

Suomen sähköntehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030 –selvitys toteutti Pöyry Management Consulting Oy työ- ja elinkeinoministeriön, Energiateollisuus ry:n, Fingrid Oyj:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Elfi Oy:n toimeksiannosta.

Kuva: Scanstockphoto