Suomessa ilmastonmuutoksen aiheuttama sopeutumistarve tiedostettiin jo melko varhaisessa vaiheessa. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia laadittiin jo vuonna 2005. Strategiaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa on tämän jälkeen päivitetty useamman kerran. Tuore väliraportti arvioi vuoteen 2022 ulottuvan sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa. Sen yhteydessä toteutettiin myös kyselytutkimus. Tavoitteena oli selvittää, miten hyvin ilmastoriskit ja sopeutumistarve tunnetaan eri toimialoilla.

Energia-ala on muihin toimialoihin verrattuna kohtuullisen hyvin selvillä toimialaansa liittyvistä sää- ja ilmastoriskeistä. Yli neljännes energia-alan vastaajista arvioi edustamallaan organisaatiolla olevan erittäin paljon tietoa ilmastoriskeistä. Melko paljon tietoa taas kertoi saaneensa lähes 60 prosenttia vastanneista. Kyselyyn vastasi 33 energia-alan ammattilaista.

Puolet energia-alan vastaajista kertoo saaneensa luotettavia arvioita siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa oman yrityksen toimintaympäristöön. Tärkeimmiksi tietolähteiksi ilmoitetaan oman alan tapahtumat, lehtiartikkelit ja raportit.

Energia-ala näyttää tunnistavan ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset hyvin, mutta epäsuorista vaikutuksista kaivattaisiin lisää tietoa. Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin kiinnostavat. Tämä on luonnollista, koska tulevaisuudessa suomalainen energiajärjestelmä perustuu yhä enemmän biomassojen käyttöön.

Muita korkeampi sopeutumistarve

Vastausten perusteella energia-alan sopeutumistarve on muita toimialoja korkeampi. Energia-ala on myös tiedostanut tämän muita teollisuustoimialoja vahvemmin. Energia-alan vastaajista 43 prosenttia arvioi, että toimialalla sopeutumistarve on tiedostettu ainakin "jossain määrin". Lähes yhtä suuri joukko vastaajista kertoo, että omassa organisaatiossa sopeutuminen otetaan jo huomioon joillain toiminnan osa-alueilla.

Energia-alaa huolettaa erityisesti sään ääri-ilmiöiden vaikutukset, lämpötilojen muutokset ja niiden aiheuttamat riskit bioenergian tuotannolle ja sähkön jakeluverkkotoiminnalle. Aiheesta kaivattaisiin lisää luotettavaa ja ennen kaikkea alueellista tietoa.

Energia-alaan kohdistuvat ilmastoriskit on vastaajien mielestä kartoitettu melko laajasti. Ala myös ymmärtää oman toimialansa heikkoudet. 63 prosenttia energia-alan vastaajista kertoo, että riskit ja haavoittuvuudet on kartoitettu tai tunnistettu vähintään "jossain määrin". Samalla 27 prosenttia ilmoittaa, että riskien kartoittaminen on jo systemaattista työtä — muihin toimialoihin verrattua näin vastanneiden määrä oli liki kaksinkertainen. Toisaalta 53 prosenttia energia-alan vastanneita toteaa, että yrityksiä koskevia sopeutumissuunnitelmia ei ole laadittu.

Mikä on riskien todennäköisyys?

Energia-alaa mietityttää ilmastoriskien todennäköisyys erityisesti pitkällä aikavälillä. Vastausten perusteella alan toimijat kokevat keskittyvänsä liiaksi lyhyen aikavälin ilmastovaikutuksiin. Tukeakin sopeutumistyössä kaivattaisiin. Vastaajista neljännes kertoo, että valtakunnalliset organisaatiot eivät ole tukeneet alueellista sopeutumistyötä.

Sopeutuminen pitäisi osata ottaa huomioon nykyistä vahvemmin esimerkiksi sähköverkkojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Energiantuottajia taas kiinnostavat alueelliset skenaariot metsien kasvusta ja metsätuhojen vaikutuksista — tämä heijastuu tulevaisuudessa puuenergian saatavuuteen ja investointisuunnitelmien tekoon. Lisäksi ala kaipaa systemaattista ja selkokielistä tiedotusta ja tukea sektorikohtaisen toimenpideohjelman kehittämisessä.

Noin 40 prosenttia energia-alan vastaajista kertoo tehneensä yhteistyötä yliopistojen kanssa. Valtioon tutkimuslaitosten kanssa kolmannes ilmoittaa toteuttaneensa tutkimusprojekteja, jotka käsittävät oman alan ilmastotutkimusta. Toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä kertoo 16 prosenttia vastanneista.

"Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi" on ladattavissa omalle koneelle täältä.

teksti Petri Sallinen