Apulanta-yhtyeen rokkimuseon katolle asennetut tummanpuhuvat aurikonpaneelit sopivat hyvin Museoviraston suojeleman kiinteistön katolle.

Apulanta-yhtyeen harjoituskämpän katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat 12 000 kilowattituntia sähköä vuodessa.

— Auringosta saatava sähkö menee meillä suoraan käyttöön. Enimmäkseen se kuluu bänditreeneihin, kahvin keittelyyn, valo- ja äänikaluston kehittämiseen ja päivittäiseen toimistotyöhön. Myös viikonloppuisin avoinna oleva kahvilamme saa energian suoraan auringosta, kertoo Apulannan rumpali Sipe Santapukki.

— Aurinko on tällä hetkellä yksi houkuttelevimmista ja tehokkaimmista uusiutuvan energian ratkaisuista. Onhan se jo ajatuksenakin looginen: aurinko paistaa taivaalla ja sen lämpö muuttuu kiinteistössä suoraan käyttövoimaksi, ilman siirtoa tai välikäsiä, Santapukki pohtii.

Viime vuosina aurinkoenergian kysyntä on kasvanut rajusti myös Suomessa. Suomen maantieteelliset olosuhteet aurinkoenergian käytölle ovat suosiollisemmat kuin yleisesti luullaan. Samalla aurinkopaneeleiden valmistuksessa on tapahtunut merkittävää teknistä edistymistä.

Yhtyeen harjoitustilojen lisäksi vanhassa kasarmirakennuksessa on rockmuseo ja kahvila. Kokonaisuus on saanut Apulandia-nimen. Aurinkoisina päivinä aurinkopaneelit ovat tuottaneet nelinkertaisen määrän sähköä kuin mitä Apulandiassa on tarvittu. Tällä hetkellä Apulandian aurinkosähköjärjestelmä syöttää enemmän sähköä paikallisen energiayhtiön verkkoon kuin mitä kiinteistö verkosta ostaa. Kahvilan seinään asennettu mittalaitteisto kertoo reaaliaikaisesti kiinteistön energiankulutuksen ja aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähkön määrään. Aurinkopaneelit ovat tuottaneet sähköä myös pilvisinä päivinä.

— Järjestelmä on ylittänyt odotuksemme. Vielä kun saisimme syöttötariffiasiat Suomessa kuntoon, niin tämähän alkaisi olla jo suorastaan kannattavaa liiketoimintaa, naurahtaa Santapukki.

Kiinteistön suojelu asettaa haasteita

Apulandian kiinteistö on Museoviraston suojelema rakennus. Suojelupäätös ohjaa modernin tekniikan asentamista vanhaan rakennukseen.

— Rokkimuseon aurinkosähköjärjestelmän suunnittelussa otettiin alusta lähtien huomioon kiinteistön historiallinen arvo. Koska kattopinta-alaa oli rajoitetusti käytössä, valitsimme korkean hyötysuhteen täysmustat yksikidepaneelit. Rokkimuseon katto on tumma ja siksi täysmustat paneelit katon lappeen suuntaisesti asennettuna ovat myös esteettisesti toimiva vaihtoehto, kertoo suunnittelusta vastanneen Biolan Ekoasumisen toimialapäällikkö Suvi Karirinne.

Apulandian aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu oli haastavaa, koska kiinteistö oli ollut useamman vuoden tyhjillään. Siksi sähköenergiajärjestelmän mitoittaminen oli tavanomaista hankalampaa.

— Vasta kun kiinteistön käyttö vakiintuu, näemme kuinka oikeaan suunnittelumme osui, Karirinne toteaa.

— Haluamme murskata aurinkoenergiaan liittyvät ennakkoluulot. Apulandia on hyvä esimerkki järjestelmän toimivuudesta. Toivotamme kaikki tervetulleeksi yhteen Suomen musiikkimaailman kiinnostavaan lukuun, mutta myös aurinkoenergiajärjestelmään, Santapukki toteaa.