Euroopan sähkömarkkinoita analysoiva ja tilastoiva EnAppSys nosti tapahtuman kohokohdaksi uudessa raportissaan, jossa on tilastoitu Euroopan maiden sähkön tuonti- ja vientiluvut kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden ajalta.

Ruotsin sähkön nettovienti kyseisenä aikana kohosi 14,3 TWh:iin, josta suurin osa – 9 TWh – tuli Suomeen. Toiseksi eniten viennistä meni Liettuaan, 2,6 TWh. Ruotsin oma sähköntarve oli koronapandemian takia hieman normaalia alhaisempi. Tuotanto nojasi tuttuun tapaan vesi- ja ydinvoimaan, mutta yhä suuremmassa määrin myös tuulivoimaan.

Vesivoimaa arvioidaan Pohjoismaissa riittävän nyt hyvin, kun märän talven ansiosta vesivarannot täyttyivät piripintaansa. Se tarkoittaa vahvan sähkönviennin jatkuvan Ruotsissa myös vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Suotuisa vesitilanne on vaikuttanut ydinvoimatuotantoon niin, että muutamia laitoksia on alhaisten markkinahintojen takia ajettu alas.

Myös Norja ohitti viennissä Saksan 6,8 TWh:n määrällä ja nousi siten Euroopan kolmanneksi suurimmaksi viejäksi. Vetisen talven jäljiltä Norja on saanut kriittisinä pidetyt vesivarantonsa täyteen, minkä ansiosta aiempaa suurempi osa vesisähköstä voidaan varata vientiin.

’Mielenkiintoinen tapaus tämä Ruotsi’

Neljänneksi pudonneessa Saksassa hiilellä tuotettiin aiempaa vähemmän sähköä, mikä osittain johtui koronan aiheuttamasta sähköntarpeen vähenemisestä. Sen sijaan aiempaa enemmän tuotettiin uusiutuvilla, jotka kattoivat noin 55 prosenttia sähkön kysynnästä tämän vuoden ensipuoliskolla. Uusiutuvien osuus kasvoi 10 prosenttiyksikköä vuoden 2019 vastaavasta ajasta. Sitä vastoin fossiilituotanto pieneni samana aikana samaiset 10 prosenttiyksikköä, 42%:sta 32%:iin.

- Mielenkiintoinen tarina tämä Ruotsin tapaus ensimmäiseltä vuosipuoliskolta. Maan oli suljettava ydinvoimalaitoksiaan, koska sillä oli liikaa vettä hyödynnettävänään – tilanne, jota pahensivat lisäksi maaliskuun alhaiset sähkön markkinahinnat ja ’ylimääräisen’ veden juoksutus turbiinien läpi, EnAppSysin johtaja Phil Hewitt sanoo.

Hewitt toteaa lisäksi, että toisin kuin Ruotsissa Saksassa uusiutuvien päälähteet, tuuli- ja aurinkoenergia ovat vesivoimaa hankalammin hallittavia. Niinpä niiden tuottaman ylijäämäsähkön Saksa vie aina, kun sille on kysyntää, mutta vastaavasti maa tuo sähköä uusiutuvan tuotannon ollessa alhaalla. Sitä mukaa kun yhä useampi maa rakentaa uusiutuvan kapasiteettia, maiden välisten sähköyhteyksien tärkeys korostuu siinä mielessä, että ylijäämäsähköä voidaan ohjata sitä tarvitseville alueille.

Ranska vientiykkönen – tuontiykkönen Italia

EnAppSysin raportti osoittaa, että Ranska oli jälleen kerran Euroopan suurin sähkönvientimaa, jonka nettoviennin määrä vuoden alkupuoliskolla oli 32,5 TWh. Suurin osa viennistä meni Saksaan (8,5 TWh) ja Italiaan (7,1 TWh).

Mutta kun vientiä tarkastellaan suhteessa sähkön kokonaiskysyntään, Ranska jää Ruotsin jälkeen toiseksi 14,5 prosentin osuudella – Ruotsissa osuus on 20,6 prosenttia. Kolmantena on Tshekki 12,2 prosentilla. Tshekin vientimäärä alkuvuoden puoliskolla oli 3,94 TWh, mutta osuus nousi noin korkeaksi, koska maan oma kokonaiskysyntä on sen verran pientä.

Lähde: EnAppSys

Kaksi maata pystyi nousemaan tuontienemmistöisestä maasta vientienemmistöiseksi maaksi verrattuna vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon: Irlanti (+0,11 TWh) ja Sveitsi (+1,06 TWh).

Perinteiseen tapaan Italia oli suurin sähköntuojamaa, jonka nettotuonti ylsi vuoden 2020 alkupuoliskolla 14,52 TWh:iin. Suurin osa Italian tuontisähköstä tuli Sveitsistä (8,3 TWh) ja Ranskasta (7,1 TWh). Sveitsin kohdalla on tosin huomattavaa, että se itse tuo Ranskasta paljon ydinsähköä.

Euroopan toiseksi suurin sähköntuojamaa oli Britannia, jonka nettotuonti oli 10,59 TWh. Vuoteen 2004 saakka Britannia oli ollut sähkön vientimaan neljännesvuosisadan ajan. Myös Suomi totuttuun tapaan oli tuontivoittoinen; tuontia oli 10,37 TWh, josta siis leijonanosa (9 TWh) Ruotsista. Mutta pohjoismaisella markkinalla Suomesta oli myös vientiä 3,42 TWh edestä. 

Sähkön kokonaiskysyntään suhteutettuna Liettua oli suurin tuontimaa 70,4 prosentillaan, ja Virossakin tuontia oli yli puolet kysynnästä – 54,4 prosenttia. Sen sijaan Tanskassa, jossa tuontiosuus vielä vuonna 2019 oli 56 prosenttia, osuus putosi nyt 18,5 prosenttiin. Hewittin mukaan yksi syy tähän saattaa olla tuuli- ja aurinkoenergiatuotannon kasvu, jonka ansiosta Tanska vei sähköä kuluvan vuoden alkupuoliskolla enemmän kuin koko edellisvuonna.

Suomen nettotuonnin osuus kokonaiskysynnästä oli 17,4 prosenttia.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: UNIF on Pixabay