Tällaiseen tulokseen on päätynyt Teknologian tutkimuskeskus VTT tekemässään analyysissa 159 maan päästötavoitteista. VTT tutki yhteensä 159 maan antamia päästölupauksia (131 maata plus EU).

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuriin päästöjen vähennyksiin tai lisäyksiin kunkin maan päästövähennystavoite johtaa, mille tasolle globaalit päästöt asettuisivat päästövähennystavoitteiden perusteella ja riittävätkö annetut tavoitteet hillitsemään ilmaston lämpenemisen kahteen celsius-asteeseen.

– Valtioiden antamat lupaukset kasvihuonepäästöjen alentamisesta vuoteen 2030 mennessä hillitsevät ilmaston lämpenemistä riittävästi vain, jos päästöjä vähennetään jyrkästi myös vuoden 2030 jälkeen, sanoo tutkimuksen tekijöistä toinen, VTT:n erikoistutkija Tommi Ekholm.

Ekholmin mukaan olisi kriittisen tärkeä nostaa nykyisten päästötavoitteiden kunnianhimoa, koska meillä ei ole varmuutta, voidaanko päästöjen vähentämistä tuolloin nopeuttaa riittävästi.

Päästövähennystavoitteen antaneet maat edustavat yli 90 prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä, 89 prosenttia maailman väestöstä ja 95 prosenttia taloudellisesta tuotannosta.

– Tämän perusteella Parisiin ilmastoneuvotteluissa on mahdollisuudet saada aikaan kattava sopimus päästöjen vähentämiselle globaalisti, Ekholm arvioi.

VTT pitää tutkimustuloksiaan tärkeänä keskustelupohjana maanantaina 30.11. alkaneille Pariisin ilmastoneuvotteluille, koska vastaavaa maakohtaista vertailevaa analyysiä ei ole aiemmin tehty. VTT esittelee tutkimustuloksiaan oheistilaisuudessa 10.12.

Kiinalla eniten parannettavaa – Intian päästöt kasvavat nopeimmin

Tutkimusta hankaloitti se, että eri maiden päästölupaukset on määritelty eri tavoin. Kaikilta mailta ei voi myöskään odottaa yhtä kunnianhimoisia päästövähennyksiä. YK:n ilmastosopimus edellyttää vauraimpien maiden ottavan johtavan aseman päästövähennyksissä.

Vertailu kertoo, että kaikki kehittyneet maat ovat antaneet lupauksia, joilla päästöt vähenevät 20 – 30 prosenttia nykyisestä. Sen sijaan kehittyvien maiden tavoitteet vaihtelevat huomattavasti.

– Osa kehittyvistä maista tavoittelee päästövähennyksiä tai enintään pientä lisäystä, kun joidenkin maiden tavoite johtaisi päästöjen kolminkertaistumiseen nykytasosta, Ekholm toteaa.

Suurista päästömaista eniten on parannettavaa Kiinalla, jonka päästöt henkeä kohti nousevat vuoteen 2030 mennessä 13,1 hiilidioksiditonniin, missä on nousua noin 65 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna. Samaan aikaan USA:n päästöt henkeä kohti laskevat noin kolmanneksen, 12,8 hiilidioksiditonniin. Tuolloin Kiinan yhteenlasketut päästöt ovat lähes nelinkertaiset USA:han verrattuna.

EU:n päästöt henkeä kohti laskevat nykyisillä lupauksilla kolmanneksen, 5,9 hiilidioksiditonniin. Neljänneksi suurimmat kokonaispäästöt ovat väkirikkaassa Intiassa, jonka päästöt henkeä kohti kaksinkertaistuvat 4,2 hiilidioksiditonniin.

Vuonna 2030 yli 10 hiilidioksiditonnia henkeä kohti tuottavat suurista maista Venäjä (18), Australia (13,7), Kiina (13,1), Kanada (12,9), USA (12,8) ja Etelä-Korea (10,8).

VTT:n tutkimus on osa ympäristöministeriön rahoittamaa KILPI-projektia (Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden päästövähennystavoitteiden tarkastelu sekä EU:n taakanjakosektorin päästökehityksen arviointi.)

Kuva: William Warby/Flickr