— Myös Eurooppa on jo ehtinyt saada osansa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Viime kesän poikkeuksellinen helle oli sellainen, toteaa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Hän esiintyi Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa Lahdessa 16.5.

— Luonnonkatastrofit, sään ääri-ilmiöt ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen torjumisessa ovat ihmiskunnan lähitulevaisuuden suurimmat riskit, toteaa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.

Maailman ilmatieteen järjestö on vuonna 1950 perustettu YK:n alainen meteorologian järjestö, joka mm. ylläpitää maailmanlaajuista säävalvontajärjestelmää.

Vaikka luonnon ääri-ilmiöt ovat tähän asti tehneet tuhojaan kaukana Suomesta, on Suomikin jo saanut osansa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tällainen oli viime kesän ennätyksellisen kuuma hellekausi, joka nosti myös kuolleisuutta.

— Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat maailmanlaajuisesti jo kolme kertaa suurempia taloudellisia tappioita kuin 1980-luvulla, Taalas muistuttaa.

— Ääri-ilmiöistä kalleimpia ovat Karibian merellä esiintyvät hurrikaanit. Niiden aiheuttamat kansantaloudelliset tuhot ovat valtavia alueen saarivaltioille.

Hurrikaanien, supertaifuunien ja sykloonien yleistymisen syy on merien lämpeneminen. Taalaksen mukaan yli 90 prosenttia ilmakehän kasvavasta lämmöstä varastoituu mereen. Mereen varastoinut lämpö taas tuottaa energiaa hurrikaanien kaltaisille sääilmiöille.

— Pahimmillaan säästä johtuvat ääri-ilmiöt voivat tuottaa jollekin alueelle parin päivän aikana koko vuotta vastaavan määrän sadevettä.

Ilmastoa voidaan mitata tarkasti

Ilmastoa koskevaa tietoa on kerätty pitkään. Siksi ilmastojärjestelmää voidaan mitata ja laskea tarkasti. Esimerkiksi vuosi 2016 oli maailman historian lämpimin verrattuna vuoteen 1850 ulottuviin mittaustietoihin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus taas on tällä hetkellä korkein, mitä se on koskaan ollut viimeisten 300 miljoonan vuoden aikana.

Mittaustietojen avulla voidaan todentaa myös ihmisen aiheuttama ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksien kasvu. Se voidaan erottaa ilmakehän luontaisesta hiilidioksidista. Taalas kertoo, miksi juuri hiilidioksidi on ilmaston kannalta se ongelmallisin kasvihuonekaasu.

— Hiilidioksidi viipyy ilmakehässä tuhansia vuosia. Tästä syystä kaksi kolmasosaa ilmaston lämpenemisestä johtuvista syistä on kasvaneen hiilidioksidipitoisuuden aiheuttamaa.

— Kun meret imevät ilmasta hiilidioksidia, ne muuttuvat happamiksi. Lisäksi merivesien lämpeneminen aiheuttaa meren pinnan nousemista, koska lämpimän veden tilavuus on suurempi kuin viileän veden.

Taalas toteaa, että tällä hetkellä meriveden pinta on 26 senttimetriä korkeammalla kuin aikaisemmin. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, on merivesi jo kaksi metriä normaalia korkeammalla vuosisadan loppuun tultaessa. Vesien lämpenemisen lisäksi merivesien pinnan nousua kiihdyttävät napajäätiköiden sulaminen.

— Grönlanti sulaa kolme kertaa nopeammin kuin aikaisemmin, Taalas kertoo.

Torjunta halvin keino

Taalas muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen on 20 kertaa halvempaa kuin ilmastonmuutoksen aiheutuvien vahinkojen korjaaminen. Tieteen avulla ilmastonmuutoksesta aiheutuvia taloudellisia menetyksiä voidaan kuitenkin todentaa aikaisempaa tarkemmin — myös Euroopassa.

— Viime kesänä Eurooppaa koetelleen poikkeuksellinen helleaallon seurauksena esimerkiksi Saksan viljasadosta menetettiin 40 prosenttia.

Taloudellisesti eteläinen pallonpuolisko kärsii ilmastonmuutoksesta eniten, koska kuivuuden arvioidaan lisääntyvän ennen kaikkea etelässä. Pohjoisessa lämpötila nousee etelää enemmän. Aluksi tämä tuottaa pohjoisille alueille hyötyjä, kun kiinteistöjen lämmittämiseen ei tarvitse käyttää yhtä paljon energiaa kuin aikaisemmin. Euroopassa Välimeren alue kärsii ilmastonmuutoksesta eniten.

— Vesihöyryn määrä ilmakehässä kasvaa, kun ilmasto lämpenee. Tämän seurauksen sademäärät kasvavat esimerkiksi Suomessa. Tämä yhdessä jäätiköiden sulamisen kanssa nostaa jokiveden määrää, jolla on vahingollisia tulvavaikutuksia, Taalas kertoo.

Samalla muuttoliike eteläisen pallonpuoliskon elinkelvottomilta alueilta kohti pohjoista kasvaa.

KAINALOSSA

Globaali ongelma — globaalit ratkaisut

Suurin syy ilmastomuutokseen on metsien hävittäminen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö. Metsien hävittäminen supistaa hiilinielua ja fossiilisten polttoaineiden käyttö tuottaa ilmakehään hiilidioksidia.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas toteaa, että maapallon ilmakehän lämpenemistä rajoittavat toimet pitäisi saada tosissaan käyntiin seuraavien viiden vuoden aikana, mikäli maapallon ilmakehän lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Viime syksynä julkistettu IPCC:n raportti suosittelee tätä.

— Kansainvälisistä ilmastosopimuksista huolimatta maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuosina 2017 ja 2018, Taalas muistuttaa.

Päästöistä suurin osa syntyy USA:ssa, Euroopassa ja Kiinassa. Taalaksen mielestä Aasiassa syntyvien päästöjen vähentäminen on suurin ongelma. Asia ei ole kuitenkaan suoraviivainen.

— Kiina tuottaa paljon tavaraa, joiden valmistaminen aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Kiinalaisista tuotteitta suurin osa kuitenkin käytetään Euroopassa ja Yhdysvalloissa, Taalas huomauttaa.

Tavaroiden ostaminen ja käyttö ylläpitävät päästöjä aiheuttavaa teollisuutta. Sama pätee paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin suomalaisiin metalliteollisuuden tuotteisiin, joita ostetaan ja käytetään eri puolilla maailmaa. Oleellista olisi kuitenkin valmistaa tuotteet siellä, missä niiden ilmastovaikutukset ovat vähäisimmät.

— Esimerkiksi pakkauskartonkia tarvitaan maailmalla tulevaisuudessakin suuria määriä. Siksi suomalaisia metsiä ei kannata museoida. Jos suomalaisesta puusta ei valmistettaisi kartonkia, tehtäisiin se jossain muualla, mikä olisi maapallon ilmaston kannalta vahingollisempaa, Taalas huomauttaa.

— Metsän uusiutuminen kestää 50—100 vuotta, mutta hiilidioksidi säilyy ilmakehässä tuhansia vuosia.

Taalaksen mielestä maapallon ilmaston kannalta suurimmat ongelmat ovat kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttö. Myös turpeen polttaminen on ilmastolle haitallista. Ravinnon tuottaminen yhä kasvavalle väestölle ilmastonmuutoksen vaivaamalla maapallolla voi kuitenkin osoittautua tätähän suuremmaksi ongelmaksi.

Säätieteilijän johtopäätelmät

• Energia-ala on murroksessa. Muutoksen nopeus on vaikeasti ennustettavissa.
• Ilmastokysymys ratkaistaan yksityisillä investoinneilla. Poliittisen järjestelmän on luotava pitkäaikaisia investointeja suosivat raamit.
• Jos maailma ja Euroopan unioni luopuvat fossiilienergian käytöstä, on Suomenkin luovuttava kivihiilen, turpeen, öljyn ja maakaasun käytöstä energiantuotannossa.
• Bioenergiasta käydään kädenvääntöä. Vaakakupissa ovat biodiversiteetti ja hiilinielunut.
• Kotitalouksien intressi säästää rahaa ja tehdä ympäristöystävällisiä ratkaisuja ovat johtaneet lämpöpumppujen suosion kasvuun. Samalla ilmanlaatuongelma on noussut puunkäytön haasteeksi.
• Liikenne on sähköistettävä lähitulevaisuudessa osittain tai kokonaan

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto