Eurooppalaisten regulaattorijärjestöjen ACERin ja CEERin julkistaman raportin mukaan teollisuus pääsi hieman pienemmillä hintojen nousuilla: sähkö kallistui 2 prosenttia ja kaasu reilun prosentin.

Sitä vastoin vuonna 2012 teollisuutta oli rokotettu kotitalouksia enemmän – sähkön hinta nousi reilut 5 prosenttia ja kaasun hinta peräti 11 prosenttia. Kotitaloudet pääsivät tuolloin noin prosenttiyksikön pienemmillä korotuksilla.

Useimmissa maissa kotitalouksien energialaskuista suuren osan muodostavat verot ja verkkomaksut. Niiden osuus on yleensä jopa yli puolet koko energialaskusta.

Niin kotitalouksien kuin teollisuudenkin verottomissa sähkön ja kaasun hinnoissa on suuria eroja ympäri Eurooppaa. Se kertoo erilaisten kansallisten energiapolitiikkojen suuresta kirjosta.

Esimerkiksi tanskalaiset ja ruotsalaiset kotitaloudet maksavat keskimäärin kolme kertaa enemmän sähköstään ja kaasustaan kuin romanialaiset ja bulgarialaiset kotitaloudet.

Kilpailu vähittäismarkkinoilla kärsii erilaisista tukimaksuista

Vuodesta 2008 lähtien ja erityisesti parin viime vuoden aikana ei-kilpailtavat maksut ovat merkittävästi lisääntyneet monissa maissa. Lisääntymisen selittää ennen kaikkea uusiutuvan energian tukeminen. Samaan aikaan sähkön tukkuhinta on laskenut – ja sekin tuetun uusiutuvan energian paineessa.

Itävallassa, Saksassa, Irlannissa ja Sloveniassa sähkön tukkuhinnan lasku kompensoi vuonna 2013 lähes täysin uusiutuvan tukimaksut. Mutta tuloksena tästä on ollut, että sähkön vähittäismyynnissä kilpailu on selvästi vähentynyt.

Energialaskun kilpailtavan osuuden hyödyntäminen on paljolti kiinni siitä, miten avoimesti markkinat toimivat. Regulaattoreiden selvitys osoittaa, että maltillisesti keskittyneet Tanskan, Suomen, Saksan, Britannian, Italian, Norjan ja Hollannin vähittäismarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin.

Kilpailun toimivuuden osoittavat muun muassa sellaiset indikaattorit kuin sähköntoimittajan ja tarjousten vapaa valinta, toimittajien vaihdon ja vertailun vilkkaus sekä kuluttajien kokemukset.

Samanlaisia ilmiöitä on nähtävissä brittien, tshekkien, hollantilaisten, saksalaisten, slovenialaisten ja espanjalaisten kaasun vähittäismarkkinoilla, vaikka kaasumarkkinat ovatkin usein sähkömarkkinoita keskittyneempiä.

Suomessa asiakkaat vielä passiivisia?

Hyvin keskittyneitä, olemattoman kilpailun sähkömarkkinoita löytyy Euroopasta muun muassa Bulgariasta, Kyprokselta, Unkarista, Latviasta, Liettuasta, Maltalta ja Romaniasta; vastaavia kaasumarkkinoita taas Bulgariasta, Kroatiasta, Unkarista, Latviasta, Luxemburgista ja Puolasta.

Suurin osa sähkön ja kaasun kotitalouskuluttajista ei kilpailuta aktiivisesti energiantoimittajiaan – eikä edes seuraa erilaisia hinta- ja tuotetarjouksia. Tämän seurauksena useimmissa jäsenmaissa vain pienellä osalla kuluttajista on sähkön tai/ja kaasun toimittajana jokin muu kuin toimitusvelvollinen yhtiö.

Poikkeuksiakin silti löytyy: Britannia, Belgia ja Portugali molemmilla markkinoilla, Norja ja Tshekki sähkö- sekä Saksa, Espanja ja Irlanti kaasumarkkinoilla.

ACERin ja CEERin raporttiin

Kuva: Scanstockphoto