Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna puhui Energiateollisuus ry:n työmarkkinaseminaarissa 15.9.2016.

Energia-alasta ja clean techista on aika ajoin povattu Suomelle Nokian kaltaista menestystarinaa. Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna on vertaillut matkapuhelintoimialan ja energiatoimialan yhteneväisyyksiä ja eroja.

— Nokian menestys perustui matkapuhelimien räjähdysmäiseen ja nopeaan kysynnän kasvuun. Sähkön kulutus ei kuitenkaan kasva räjähdysmäisesti. Energia-alalle on myös tyypillistä energian ja politiikan kytkeytyminen tiiviisti yhteen.

Linna myös huomauttaa, että energia-alan hyvin pääomavaltainen toimiala, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti.

— Toimialalle todennäköisesti hakeutuu ihmisiä, jotka pitävät siitä, että asiat tapahtuvat niin kuin ne ovat tapahtuneet ennenkin.

Sähkö on tuotteena säilynyt muuttumattomana pitkään. Sähkölasku näyttää lähes samanlaiselta kuin se on näyttänyt ennenkin. Sähköenergian kylkeen ei voi leipoa uusia jatkuvasti muuttuvia ominaisuuksia. Matkapuhelimet sen sijaan muuttuivat nopeasti pelkästä puhelimesta monitoimilaitteiksi. Samalla niiden hinta laski ja niiden haluttavuus kasvoi — niistä muodostui koko kansan tuotteita.

— Energiatuotteiden osalta yksittäiset ihmiset eivät tee päätöksiä, vaan energiatuotteiden ominaisuuksia ohjaillaan lakien ja määräysten avulla. Alan draiveri ei ole markkinat, vaan määräykset ja ohjausjärjestelmät, Linna toteaa.

— Energia-alan tuotteisiin ei myöskään kohdistu mieletöntä imua, vaan energian myyminen on pikemminkin köydellä työntämistä.

Linnan mielestä uusiutuvan energian todellinen läpimurto voi tapahtua vasta sitten, kun kuluttajat haluavat palavasti ja omista lähtökohdistaan ostaa uusiutuvaa energiaa. Tosin uuden tuotteen olisi myös oltava halvempi kuin käytössä olevien vanhojen tuotteiden.

— Kymmenen rekkakuormallista metsähaketta vastaa energiasisällöltään yhtä rekkakuormallista kivihiiltä. Voiko siis metsähakkeella tuotettu sähkö olla koskaan halvempaa kuin kivihiilellä tuotettu sähkö, Linna kysyy.

— Pitäisi siis kysyä ovatko kuluttajat valmiita maksamaan sähköstä enemmän, jos sen tuotantotapaa muutetaan?

Ilmastolakeja kevein perustein

Maapallon ilmaston lämpeneminen on kiistaton tosiasia, mutta silti Linnan mielestä ilmastopolitiikkaa ohjaava lainsäädäntö on raskasta — sen taustalta löytyy harvoin syvällistä analyysia.

— Virastoissa ei tunnetusti synny innovaatioita. Syöttötariffit ovat tästä hyvä esimerkki. Niiden käyttöönotto tappoi paljon suomalaista teollisuutta.

Energia-alan murroksessa energiatoimiala ei innovoi, vaan on siirtymässä huonompiin teknologiaratkaisuihin ja huonompien polttoaineiden käyttöön.

— Investointien ja teknologiakehityksen draivereina toimii tukien ja veroetujen maksimointi.

Teknologiakehityksen ja teknologian kaupallistamisen ongelmana Linna pitää energia-alan sirpaloitumista. Energiaklustereista saataisiin voimaa, mikäli ne ovat riittävän suuria.

— Klusterin pitäisi pärjätä myös kansainvälisessä kisassa, Linna huomauttaa.

Pariisin ilmastosopimus on Linnan mielestä merkittävin energia-alan toimintaan vaikuttava positiivinen signaali. Kun Kiina ja Yhdysvallat ovat ratifioineet sopimuksen, saattaa tämä johtaa energiamarkkinoiden yhtenäistymiseen maailmanlaajuisesti.

— Euroopan unionin jäsenmaiden allekirjoittama Lissabonin sopimuskin oli kova juttu, jolloin EU-maat päättivät Euroopan kilpailukyvyn perustuvan markkinaehtoisesti toimivaan sähkökauppaan. Tämän jälkeen tosin on jo rakennettu melkoinen määrä markkinaehtoiseen ajatteluun soveltumattomia kansallisia tukijärjestelmiä.

Akkuteknologian kehittyminen on Linnan mielestä tällä hetkellä merkittävin alaan vaikuttava teknologia-asia, mikäli siinä tapahtuu läpimurto. Varsinainen teknologiaräjähdys olisi vaihtosähkön korvautuminen tasasähköllä.