Iso-Britannia on ollut pitkään kriittinen Euroopan unionin jäsen — kuin koululuokan kiukutteleva oppilas. Brexit-neuvotteluissa Britannia tavoittelee suurella todennäköisyydellä ns. ”kovaa Brexitiä”. Tämä tarkoittaisi sitä, että maa irtaantuu EU:n sisämarkkinoilta — samalla myös sähkön sisämarkkinoilta.

Euroopan unionissa yhtenäisten sähkömarkkinoiden toimintaa perustuu toimiviin siirtoyhteyksiin. Riittämättömät tai puutteellisesti toimivat siirtoyhteydet EU-maiden välillä ovat kuitenkin hidastaneet eurooppalaisten yhteismarkkinoiden syntyä. Siksi unionin alueella on viime vuosien aikana ollut useita erilaisia ja eri nimisiä hankkeita, joilla on haluttu edistää alueellisesti kansallisten sähköverkkojen yhdistämistä tai pullonkaulojen poistamista jäsenmaiden välisistä rajajohdoista.

Tällä hetkellä EU-komissio vauhdittaa sähköverkkojen yhdistämistä ja markkinaintegraatiota Projects of Common Interest (PCI) -nimisen toiminnan avulla. PCI-statuksen saanut sähköverkon rakentamishanke voidaan toteuttaa tavanomaista nopeammin. Tällaisen hankkeen toteuttamiseen voi saada myös EU-rahoitusta.

Kaikki EU-maissa toimivat sähköverkkoyhtiöt voivat anoa hankkeilleen PCI-statusta, mikäli hanke parantaa EU-maiden välisiä sähkön siirtoyhteyksiä. Asiasta päättää EU-komissio, joka myös ylläpitää PCI-hankerekisteriä.

Ison-Britannian, Irlannin, Norjan ja manner-Euroopan välille on suunniteltu useita PCI-hankkeita. Ison-Britannian ero Euroopan unionista voi tehdä niistä lopun. Toistaiseksi kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä näille hankkeille tapahtuu.

Brittien EU-erosta huolimatta sähkömarkkinaintegraatio jatkuu muissa EU-maissa. Yhden maan lähtö ei keskeytä markkinaintegraatiota, vaikka Britannian asema energiaunionissa on ollut merkittävä.

Energia-ala toivoo, että tilanne voisi jatkua nykyisellään ja että alan yritykset voisivat tulevaisuudessa toimia joustavasti myös EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Edinburghin yliopiston tutkija Antti Silvast ei näe Ison-Britannian EU-eroa kovin dramaattisena sähkömarkkinoiden kannalta.

— Britannia todennäköisesti poistuu EU:n yhteisiltä sähkömarkkinoilta. Tällä ei ole kuitenkaan kovin suurta vaikutusta EU:n sähkömarkkinoiden toimintaan, koska Britannian sähkönmarkkinat eivät ole integroituneet kovin voimakkaasti manner-Euroopan sähkömarkkinoihin. Britannia on myös sähkömarkkinoiden osalta kirjaimellisesti saari.

— Todennäköisesti Britannian sähköyhtiöt käyvät kauppaa keskieurooppalaisten yritysten kanssa kahdenvälisin sopimuksin.

Painotukset voivat muuttua

Energia tai sähkömarkkinat eivät ole päällimmäisiä poliittisia kysymyksiä, kun britit ja Euroopan unioni neuvottelevat Ison-Britannian erosta. Silvast huomauttaa, että manner-Euroopan sähkömarkkinat ja Ison-Britannian sähkömarkkinat muistuttavat jo aika paljon toisiaan. Esimerkiksi regulaattoreiden ja markkinaosapuolten suhteet ovat samantapaiset.

— Brittien panos eurooppalaisissa sähkömarkkinaratkaisuissa on ollut tähän asti näkyvää. Kun saarivaltio poistuu neuvottelupöydistä, on mielenkiintoista nähdä, muuttuuko keskieurooppalainen sähkömarkkinakehitys. Saksalainen tai ranskalainen poliittinen ohjaus ja sääntökulttuuri ovat erilaisia. Nyt ne saavat aikaisempaa suuremman painoarvon.

Brexitin jälkeen EU-maat jatkavat direktiivien kehittelyä. Tulevaisuudessa direktiivit saavat ehkä uudenlaisia sisältöjä ja painotuksia, kun Britannia ei ole enää mukana esittämässä omia näkemyksiään. Muutos voi näkyä päästökaupassa ja unionin suhteessa uusiutuvan energian käyttöön.

— Jaetaanko nyt Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet uudelleen jäsenmaiden kesken, kun britit poistuvat ja onko Britannia enää mukana päästökaupassa Brexitin jälkeen? EU:n päästökauppaan osallistumisesta on toki neuvoteltu muidenkin kuin EU:n jäsenmaiden kanssa. Esimerkiksi Sveitsin osallistumisesta on keskusteltu pitkään, Silvast pohtii.

Näkymättömiä rajoja

Suurin osa brittien rajat yli tapahtuvasta sähkön myynnistä tapahtuu Irlannin kanssa. Brexitin jälkeen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välistä rajaa todennäköisesti vahvistetaan. Sähkömarkkinoiden kannalta tilanne on erikoinen: Pohjois-Irlanti ja Irlannin tasavalta ovat samaa sähkömarkkina-aluetta, mutta Pohjois-Irlannin aluetta reguloidaan eri tavalla kuin Irlantia.

Skotlannissa taas on asetettu omat ilmastopoliittiset tavoitteet, jotka perustuvat Skotlannin omaan lainsäädäntöön. Ne eivät häviä Brexitin seurauksena. Skottien ilmastopolitiikka on kehittynyt muutenkin koko ajan muuta Britanniaan vahvemmaksi. Skotlanti toivoo voivansa säilyä osana EU:n sisämarkkinoita. Lisäksi Skotlannissa keskustellaan juuri nyt jo toisen itsenäisyysäänestyksen järjestämisestä.

Tuulivoima tuuliajolle

Britannian nykyinen hallitus ilmoitti leikkaavansa tuulivoimalle myönnettyjä tukia jo ennen Brexit-äänestystä. Silvast arvioi brittiläisen tuulivoiman kannattavuuden muuttuvan selvästi Brexitin jälkeen.

— Aikaisemmin tuulivoimatuottajat laskivat saavansa suurempia voittoja myymällä tuulisähköä Britanniasta Norjaan ja pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Valmista siirtoinfrastruktuuria ei kuitenkaan ole ja suunnittelu siirtoyhteyksien rakentamisesta todennäköisesti keskeytyy EU-eron myötä.

— Britannian tuulivoimatuottajilla oli muutenkin toiveena voida osallistua aktiivisesti EU:n sisämarkkinoilla tapahtuvaan kaupankäyntiin, mutta tämä ei tule toteutumaan ainakaan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Kaupankäynti myös tuulivoiman osalta perustuu tulevaisuudessa todennäköisesti kahdenväliseen kauppaan, mutta Norjan ja Britannian välisten siirtoyhteyksien rakentaminen on toistaiseksi arvoitus.

Bioenergian käyttö puhuttaa

Vielä kymmenen vuotta sitten Britannia halusi aktiivisesti lisätä bioenergian käyttöä. Hallitus tuki reippaasti erilaisia uusiutuvan energian hankkeita. Samalla haluttiin vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Brexit voi muuttaa asetelmaa, koska EU-aikana 70 prosenttia Britannian ympäristölainsäädännöstä perustuu Euroopan unionin direktiiveihin. Brittein saarilla luontojärjestöt ovat jo huolissaan siitä, mitä maan ympäristölainsäädännölle tapahtuu Brexitin jälkeen. Luontojärjestöjen mielestä brittiläiset poliitikot eivät suhtaudu ekologisiin asioihin vakavasti.

— Brexit aiheuttaa pitkäaikaista epävarmuutta Britannian taloudessa ja energiamarkkinoilla. Britannian hallitus on tukenut ponnekkaasti erilaisia bioenergia-innovaatioita ja -hankkeita, mutta nyt linja on muuttumassa. Konservatiivihallitus suosii kaasua ja ydinvoimaa energian lähteinä, eikä tulevaisuudessa uusiutuva energia saa enää niin paljon tukia kuin tähän asti, toteaa vanhempi tutkija Les Levidow The Open University UK -yliopistosta.

— Kilpailu tukirahoista on kovaa, kun useat eri hankkeet kilpailevat samasta niukkenevasta rahoituksesta. Esimerkiksi jätteiden polttamiseen liittyvät hankkeet kilpailevat rahoituksesta tuulivoiman kanssa ”vähemmän vakiintuneiden teknologioiden” -sarjassa. Toistaiseksi jätteiden poltto on jäänyt tuulivoiman jalkoihin.

Bioenergian käytön lisääminen on saanut luonnonsuojelijat takajaloilleen Brittein saarilla. Jos puulla halutaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä, on hakkuita lisättävä, ne huomauttavat. Tällä hetkellä monet bioenergiaa käyttävät tuotantolaitokset tuovatkin puujätettä Pohjois-Amerikasta.

Britanniassa poltetaan vuosittain 15 miljoonaa tonnia puupellettejä — määrä on suurempi kuin koko Britannian vuotuiset metsähakkuut. Liikenteen biopolttoaineiden valmistukseen taas käytetään maissia, sokeriruokoa ja öljypalmua.

Brexit aiheuttaa turbulenssia kaikille teollisuuden aloille. Tällä hetkellä kovin moni asiantuntija Brittein saarilla ei ole halukas ennustamaan tulevaisuutta, koska Brexitin lopulliset vaikutukset riippuvat eroneuvottelujen tuloksesta. Varmaa on vain se, että epävarmuus jatkuu ainakin koko kaksivuotisten neuvottelujen ajan.

Brexit näyttää kuitenkin tuovan valoa näyttelijä Liz Hurleyn elämään. Hänen mielestään Brexit tarkoittaa sitä, että sadan watin hehkulamput saadaan kauppoihin takaisin.

teksti Katariina Boijer / kuvat Scanstockphoto