Hevosenlantaa syntyy Suomessa vuosittain noin 700 000 tonnia. Tästä 100 000 saattaa päätyä energiayritysten käyttöön.

Hevosenlanta on harvinainen polttoaine. Eurooppalaiset direktiivit säätelivät pitkään lannan kaltaisen aineksen polttamista. Tuotantoeläinten lannanpolttamista koskeva Euroopan unionin asetus hyväksyttiin kuitenkin jo viime vuoden tammikuussa. Tämä antaa mahdollisuuden polttaa hevosenlantaa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa — eläinten lantaa poltettaessa laitosten ei tarvitse enää täyttää jätteenpolttamista säätelevien lakien vaatimuksia.

Hevosenlannan energiakäytön selvittäminen ehdittiin kirjata myös Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan jo hallitusneuvotteluiden alkumetreillä. Nyt tavoite on toteutumassa, kun ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat valmistelleet aiheesta tuoreen kansallisen lakiehdotuksen.

Kukaan ei tiedä täysin tarkasti, kuinka paljon Suomessa syntyy vuosittain hevosenlankaa ja mikä sen sisältämä energiapotentiaali olisi — tai kuinka paljon lannasta ylipäätään voisi päätyä voimalaitos- ja lämpölaitoskäyttöön.

Karkeasti arvioiden hevosenlantaa syntyy vuosittain joka tapauksessa noin 700 000 tonnia. Lantaa tuottaa reilut 74 000 hevosta pääasiallisesti eteläisessä Suomessa. Ministeriöissä arvioidaan, että tästä voisi päätyä vuosittain energiakäyttöön noin 100 000 tonnia.

Ministeriöt teettivät lainsäädäntötyön tausta-aineistoksi "Hevonsenlanta menestystarinaksi" -selvityksen, jossa kartoitettiin syntyvän lannan määrää, energiayhtiöiden haluja käyttää lantaa voimalaitospolttoaineena sekä lannan polttamisen teknisiä haasteita.

Yleisellä tasolla selvitys arvioi hevosenlannan polttamisen lisääntyvän merkittävästi, mikäli lainsäädäntöä muutetaan. Myös energiayhtiöt suhtautuvat lannan käyttöön voimalaitoksissa positiivisesti.

Korkeintaan 50 megawatin laitoksiin

Toteutuessaan uusi lainsäädäntö antaisi mahdollisuuden polttaa hevosenlantaa korkeintaan 50 megawatin tehoisissa kiinteän polttoaineen kattiloissa. Teholtaan 50 megawatin laitos on keskikokoinen tai suurehko laitos.

Suomessa on laskettu olevan vähintään 550 kappaletta teholtaan 1—50 megawatin laitoksia, jotka voisivat polttaa hevosenlantaa. Tämän lisäksi on vähintään 600—1000 kappaletta alle yhden megawatin tehoisia lannan polttamiseen soveltuvia laitoksia.

Selvityksen mukaan lannan käyttö näyttää kiinnostavan vähintään yhden megawatin tehoisten tai tätä suurempien laitosten omistajia. Tämän kokoluokan laitoksen arvioidaan kykenevän hyödyntämään vuosittain noin 50 hevosen tuottaman lantamäärän. Tällaisessa tapauksessa lannan osuus olisi 15 prosenttia laitoksen polttoaineen käytöstä.

Polttoaineen laatu ratkaisee

Polttoaineen laatu korostuu mitä pienemmästä laitoksesta on kyse. Esimerkiksi lannan kosteus ei saisi vaihdella merkittävästi. Yleensä heikon polttoaineen laatuvaihtelut kompensoidaan sekoittamalla mukaan jotain muuta polttoainetta, jolloin käytettävän lannan määrä supistuu. Jos käytettävän lannan määrä jää hyvin pieneksi, ei laitokseen kannata tehdä lannan polttamiseen tarvittavia muutoksia.

Kokonaan uusi kattilalaitos voidaan rakentaa sellaiseksi, että se ottaa huomioon myös hevosenlannan laajamittaisen polttamisen. Lannanpolttamiseen suunnitellut kattilat voivat käyttää lantaa polttoaineseoksessa suurempia määriä kuin nykyisin käytössä olevat kattilat. Jo puolen megawatin tehoinen lannanpolttokattila kykenisi käsittelemään vuosittain noin sadan hevosen jätökset.

Jo 50 hevosta riittää

Selvityksen mukaan hevosenlannan käyttö voisi olla taloudellisesti kannattavaa energiantuotannossa, mikäli tarjolla on vähintään 50 hevosen tuottama vuotuinen lantamäärä. Suomessa on noin 200 hevoskeskittymää, joissa pienellä alueella elää yli 50 hevosta.

Hevoskeskittymät sijaitsevat yleensä suurten kaupunkien läheisyydessä — muutaman kilometrin säteellä. Suurissa kaupungeissa on myös runsaasti hevosenlannan polttamiseen soveltuvia voimalaitoksia ja lämpökeskuksia.

Selvityksessä kuitenkin todetaan, että laitosten määrä tai etäisyys hevoskeskittymistä eivät ole lannanpolttamisen yleistymistä rajoittava tekijä. Oleellisempaa ovat polttoainelogistiikan kustannukset, hevosenlannan laatu ja lannassa käytetyt kuivikkeet.

"Hevosenlanta menestystarinaksi" -selvityksen voi ladata omalle koneelle täältä.

KAINALOSSA

Lanta on edullinen polttoaine

Energiayhtiöiden kannalta hevosenlanta on kiinnostava polttoaine. Tämä käy ilmi lainsäädäntötyön tausta-aineistoksi laaditusta haastatteluselvityksestä. Energiayhtiöitä ilahduttaa se, että lantaa voidaan polttaa olevassa olevissa kiinteän polttoaineen kattiloissa. Samalla hevosenlannalla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden tai turpeen käyttöä.

Lanta on myös edullinen polttoaine, jota voidaan sekoittaa muihin polttoaineisiin. Peltojen ja maa-alueiden liikalannoituksen riski vähenee, jos hevosenlantaa ohjautuu nykyistä enemmän energiakäyttöön. Lisäksi tämä vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Puukarikkeella talleissa kuivattu lanta ei edes sovi kovin hyvin viljelysmaiden lannoitteeksi.

Hevosenlannan polttamisessa syntyvä tuhka taas sisältää ravinteita, jotka voidaan tuotteistaa lannoitteeksi.

Lannan käyttö energiantuotannossa voi lisätä alueellista energiaomavaraisuutta varsinkin hevoskeskittymien liepeillä. Samalla markkinoille voi ilmaantua uusia lantahuoltopalveluita tarjoavia yrityksiä, mikä lisäisi alan kilpailua ja painaisi palvelujen hintaa alaspäin. Hevosyrittäjille uusi asetelma toisi säästöjä lannankäsittelykuluihin.

Joitakin energia-alan yrityksiä lannan polttaminen kuitenkin epäilyttää. Suurin huoli on mahdollisen korroosion lisääntyminen kattiloissa. Polttamista onkin vielä syytä testata, koska lannan ominaisuudet polttoprosessissa ovat useille yrityksille vielä arvoitus.

Lannan sekoittaminen laitoksen pääpolttoaineeseen voi olla haastavaa — tai sekoittamista varten on ainakin kehitettävä omat menetelmänsä. Lannan laatu ja sen sisältämät epäpuhtaudet saattavat aiheuttaa myös ongelmia. Ilman investointejakaan lannan polttamisesta innostuvat energiayritykset eivät selviä.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto

Energiauutiset on kirjoittanut myös aikaisemmin hevosenlannasta.

Hevosenlannan energiakäyttö helpottuu

Voimalaitospolttoainetta hevosenlannasta

Turpeen ja hevosenlannan seosta poltetaan Forssassa