Kellankosken voimalaitos ei näytä sähkön tuotantolaitokselta. Punaiseksi maalatussa puutalossa on viisi 37 kW:n generaattoria.

— Konneveden koskireitti on paras kalastuskohde napapiirin eteläpuolella. Perhokalastaja voi valita mieluisensa kuudesta lähellä toisiaan virtaavasta koskesta, joissa kaikissa taimen tarttuu perhoon. Lisäksi yksi koskista on vuokrattu perhokalastusyhdistyksen käyttöön, kertoo Kellankosken Voiman toimitusjohtaja Saija Kommers.

Kommersin mielipiteen vahvistaa se, että tammikuun alussa nettimyyntiin ilmaantuvat alkavan vuoden kalastusluvat myydään yleensä loppuun todella pian. Koskilla voi kalastaa kesän aikana maksimissaan vain toista sataa perhokalastajaa. Kalastusta rajoittamalla varmistetaan villin taimenen lisääntyminen.

— Konnevesi haluaa olla edelläkävijä ja näyttää mallia villin taimenen suojelemisessa. Koskireitistä on yhteistyöllä kehitetty kansainvälisen vertailun kestävä esimerkki.

Pääkaupunkiseudulta puolisen vuotta sitten Konnevedelle muuttanut Kommers on pannut toimeksi. Konneveden yritykset ja kosket esiintyvät tuon tuosta valtakunnallisissa medioissa. Vuosikymmeniä ulkomailla asunut ja matkannut prosessi-insinööri on unelmatyössään. Pitkät lennot ja kansainvälisten yritysten kvartaalitalouden taakseen jättänyt kauppanainen viihtyy Konneveden koskilla myös vapaa-aikanaan. Tänne myös presidentti Urho Kekkonen 1960- ja 1970-luvuilla usein ja yllättäen tulla tupsahti. Presidentin soutajaksi haettiin milloin mistäkin tilan töistä Siikajoen rannalla asunut Paavo Väisänen, jonka pojanpoika Simo Väisänen pitää nyt kädessään Kellankosken Voiman hallituksen puheenjohtajan nuijaa.

Kalat etusijalla

Konnevedellä myös sähköntuotanto tapahtuu taimenen ehdoilla. Kellankosken Voima Oy:n toimitusjohtaja Kommers arvelee, että Kellankosken pientä ja Konneveden koskireitin ainoaa voimalaitosta ei enää uusita, kun laitoksen käyttöikä umpeutuu.

— Jokireitin tulevaisuuden suunnittelussa ei ole etusijalla se, miten veden voimalla voitaisiin tuottaa enemmän sähköä. Ykkösasia on vesireitin villin taimenen ja muidenkin tärkeiden kalakantojen säilyttäminen. Pidämme huolta kutupaikoista ja kaikin keinoin pyrimme saamaan luonnon kierrossa poikaset kasvamaan. Teemme toki myös istutuksia, mutta istutettavatkin poikaset ovat samaa geeniperimää ja ne merkitään siten, että voimme seurata vuosikausia jatkuneen työn vaikutuksia pitkällä tähtäimellä.

Kommers tähdentää kuitenkin vesivoiman ekologisuutta ja päästöttömyyttä.

— Olennaista on se, että laitoksen turbiinit eivät silppua taimenta. Kaltereiden on oltava niin piukat, että emokalat eivät pääse niistä läpi tehosekoittimeen. Toisaalta myös sähkön myynnistä saatavat eurot ovat vielä tarpeen, sillä ostimme kosket lainarahalla, Kommers huomauttaa.

Suurin osa Kellankosken vedestä virtaa kuitenkin vapaana voimalaitoskanavan vieressä — itse voimalaitos ei ole emokaloille kummoinen haitta.

— Voimalaitoksen kanava päättyy säleikköön, josta emokalojen ei pitäisi päästä lävitse. Lisäksi suunnittelemme asentavamme uuden säleikön sata metriä voimalaitoksesta ylävirtaan paikkaan, jossa Kellankosken vesimassat jakaantuvat kahteen uomaan.

Kellankosken Voima Oy:n toimitusjohtaja Saija Kommersin mielestä napapiirin eteläpuolella ei ole parempia taimenen kalastuskohteita.

Jokialueen monikäyttö

Kommersin ohjenuorana on muutama vuosi sitten laadittu Konneveden koskireitin käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka mukaan kalastusta, kalakannan hoitoa, virkistyskäyttöä ja sähköntuotantoa vaalitaan.

— Kansainvälisten turistiryhmien houkuttelu koskialueelle ei ole ihan ykkösjuttumme, koska kalastus on tarkkaan säädeltyä eikä koskille haluta laajoja turistimassoja esimerkiksi kutupesiä sotkemaan.

— Kullakin koskella voi olla kerrallaan vain muutama kalastaja. Muutoinkin säännöt ja käytännöt ovat varsin tiukat ja ne on luotu yhteistyössä perhokalastajien kanssa.

Kommers muistuttaa säännöstä, jonka mukaan koskien kalastuspaikoilla väkäsettömän perhon koukkuun tarttuneet kalat on saman tien vapautettava. 

Kuturauha kaloille

Perhosiimat eivät viuhuneet Kellankoskella enää syyskuun puolivälissä, vaikka säätila oli otollinen ja kosken luonnonuomassa kohisi vesi. Konneveden koskilla saa kalastaa pääsääntöisesti vain maaliskuun puolivälistä elokuun loppuun. Taimenen ehdoilla rakennettu toimintamalli suo järvikaloille syksyn alkaessa kuturauhan.

Vesi virtaa Rautalammin reittiä pitkin Päijänteeseen useiden kapeikkojen ja koskien kautta. Taimenet ja harjukset nousevat lähellä Konneveden kunnan keskustataajamaa seitsemän kosken kautta Konnevesi-järveen.

— Olemme tehneet yhteistyötä kalakantojen hyväksi muun muassa Konneveden kalatutkimus ry:n, Jyväskylän Yliopiston tutkimuslaitoksen sekä paikallisten kalastajien, perhokalastajien ja monien muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, Kommers kertoo.

Kosket ostettiin Myllykoski Oy:ltä

Vuonna 1929 perustetun Kellankosken Voima Oy:n voimalaitos aloitti sähköntuotannon vuoden 1930 lopulla Kellankosken sivu-uomassa. Nykyinen voimalaitos rakennettiin vuonna 2000 pari vuotta aiemmin palaneen voimalaitoksen paikalle.

Konneveden kunta osti vuonna 2012 pääosan Kellankosken Voiman osakkeista ja samalla reitillä virtaavat seitsemän koskea Myllykoski Oy:ltä. Myllykoski Oy:n seitsemän vuosikymmenen aikana koskille ei nykyiseen tapaan myyty kalastuslupia. Kosket olivat harvojen ja valittujen kalapaikkoja.

— Koskien osto oli ekoteko, joka kertoo Konneveden kunnan halusta suojella arvokasta koskiluontoa ja sen kalakantaa. Se täydentää sopivasti kansallispuistosta tunnetun kunnan imagoa ja lisää houkuttelevuutta, Kommers toteaa.

Kainalossa

Pääosa sähköstä lähelle

Yli puolen kilometrin pituinen ja 50–60 metriä leveä Kellankoski kuohui vuolaana syyskuun puolivälissä. Useita päiviä kestäneiden syyssateiden ansiosta myös voimalaitos tuotti sähköä liki täydellä teholla.

Kellankosken voimalaitos tuottaa sähköä viidellä 37 kilowatin tehoisella generaattorilla, joiden yhteisteho on 185 kilowattia. Voimalaitoksen kahden metrin putouskorkeudella syntyy hyvänä vesivuonna sähköä noin 500 megawattituntia. Pääosa sähköstä päätyy Kellankosken Voiman ja sen vieressä olevan teollisuushallin käyttöön. Ylijäämäsähkö myydään Savon Voima Oy:lle. Kellankosken voimalaitoksen huolto on ulkoistettu.

teksti ja kuvat Markku Niskanen

Rautalammin reitin Konneveden kosket ovat perhokalastajien suosiossa.