Koronapandemia on laskenut diesel- ja bensa-autojen myyntiä, mutta sähköautojen kysyntä on kasvanut selvästi. Ilmiö on ollut silminnähtävissä erityisesti Euroopan varakkaammissa länsiosissa. Nyt Euroopan komissio yrittää selvittää, millä tavoin maanosan muutkin alueet saataisiin mukaan puhtaan liikenteen edistämiseen.

Eräs komissiota paljon puhuttanut ajatus olisi, että EU yhdistäisi kaikki kansalliset sähköautojen edistämisohjelmat osaksi koronavirukseen liittyvää selviämispakettia, josta unioni äskettäin sopi. Ajatus on tullut paitsi komissiosta myös autoteollisuudesta. Kun jäsenmaat valmistautuvat toimittamaan suunnitelmia saadakseen osansa 750 miljardin elpymisrahastosta, maat, joissa on alhainen sähköautokanta, saattavat hakea tukea tai lainaa sähköisen liikenteen edistämiseen.

- Autoteollisuus hyötyy varmasti kunnianhimoisesta elpymisinstrumentista (750 miljardia €) samaan aikaan, kun se on oikeutettu saamaan rahallista tukea useista ohjelmahankkeista, nimettömänä pysyttelevä komission virkamies sanoo. Ohjelmahankkeet ovat osa EU:n seitsenvuotista budjettiesitystä.

Euroopan autoteollisuuden edunvalvontajärjestön ACEA:n mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla autojen myynti sukelsi 38 prosenttia. Mutta sähköautot poikkesivat virrasta, niiden osuus kokonaismyynnistä oli 8 prosenttia — mikä on tuplasti enemmän kuin vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.

Ongelma on kuitenkin se, että myyntiluvut ovat vahvasti vinoutuneita. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 98 prosenttia Euroopan kaikesta sähköautomyynnistä tapahtui 14 rikkaimmassa EU-maassa sekä kahdessa unionin ulkopuolisessa maassa, Britanniassa ja Norjassa.

Ruotsi myyntitilaston kärjessä – Suomessakin selvää edistystä

Sähköautojen myynnin kasvu ei johdu siitä, että koronavirus olisi tehnyt autonostajista vihreämpiä. Pikemminkin kyse on siitä, että isoissa maissa kuten Saksassa ja Ranskassa hallitusten pelastusohjelmissa on tiettyjä ehtoja, joilla sähköautojen hankinta tehdään erityisen houkuttelevaksi. Sillä houkutellaan myös teollisuutta ja kansalaisia tukemaan EU:n vihreän diilin hanketta, jolla unioni on tarkoitus saattaa ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Kesäkuussa sähköautojen (ml. hybridit) osuus koko henkilöautokannasta nousi Ruotsissa 26 prosenttiin, kun taas sekä Saksassa että Ranskassa päästiin 9 prosenttiin. Vastaavasti Italiassa ja Espanjassa osuudet yltävät juuri ja juuri 3 prosenttiin. Puolassa taaperretaan 1 prosentin tasolla. Luvut on kerännyt kansainvälinen puhtaan liikenteen neuvosto, International Council on Clean Transportation (ICCT).

- Etelä on jäänyt ongelmaksi, todetaan autoteollisuuden huipulta. Ei ostovoimaa, ei kasvua ja korkea työttömyys, seuraa selitys.

Suomikaan ei ole voinut rehvastella puhtaiden autojen korkeilla myyntiluvuilla, mutta kuluvana vuonna on täälläkin tapahtunut muutos, minkä myös ICCT on noteerannut katsauksessaan. Sähköautojen myynti pysyi koko ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yli 10 prosentissa, ja kesäkuussa noteerattiin jo 15 prosenttia. Suomessa myytävistä sähköautoista suurin on hybridejä.

Teollisuus: Kuilua supistettava!

Autoteollisuus haluaa komission auttavan jäsenmaita työskentelemään sen eteen, että saadaan aikaiseksi kunnon kansalliset kannustinohjelmat — eli jotain sellaista, joka helpottaisi kuromaan kuilua lännen ja idän välillä.

- Ongelma ei ole niinkään itse tukihankkeissa vaan niiden huonossa suunnittelussa, sanoo Julia Poliscanova Transport & Environment -kansalaisjärjestöstä. Hyvä esimerkki tästä on Puola, jossa suurimman osan autoista ostavat yritykset, eivät yksityishenkilöt. Muuallakin Euroopassa asian laita lienee näin, Poliscanova lisää.

- Puolan päätös jättää suuret myyntierät sähköautojen tukiohjelmasta pois on jarruna edistyksessä, sillä seuraava iso myyntiaalto tulee yritysten suurista ostoeristä.

ACEA:n mukaan 26:lla 27:stä EU-maasta on kannustimia, joilla rohkaista ihmisiä ostamaan sähköautoja.
Järjestön sähköautoanalyytikko Matthias Schmidt korostaa, että niin kauan, kun sähköautoja on laajoin tukimuodoin tarjolla suurempituloisten markkinoilla, joudumme sietämään kahden erivauhtisen markkinan olemassaoloa.

Myös autonvalmistajat ovat keskittäneet suurimman osan myyntiponnisteluistaan mantereen vauraampaan osaan, koska siellä ostajilla on yksinkertaisesti enemmän rahaa ja latausinfra on kehittyneempi. Nuo myynnit varmistavat sen, että valmistajat läpäisevät seuraavan vuoden diesel- ja bensamalleillaan EU:n asettamat päästörajat.

Mutta valmistajien on suunnattava katseensa myös muualle EU:hun, sillä vuosien 2025 ja 2030 päästötarkistuksissa painotetaan enemmän markkinoita, joilla sähköistä liikennettä on vähemmän. Silloin luulisi myös Puolan ja Romanian tapaisten maiden kiinnostavan sähköautojen valmistajia ja myyjiä.

Norjan esimerkin luulisi kiinnostavan?

Euroopan kiistaton johtava sähköisen liikenteen maa on Norja, joka voisi tarjota esimerkin muille rikkaille maille. Norjan 33- vuotias ilmasto- ja ympäristöministeri Sveinung Rotevatn totesi POLITICOlle maaliskuussa, että jos Norja kykenee sen tekemään, voi sen tehdä myös joukko muita maita, varsinkin sääoloiltaan lauhat, tiheään asutut maat kuten Belgia ja Hollanti.

Rotevatnin mukaan kysymys ei ole ainoastaan sähköautojen hankinnan tukemisesta, vaan myös tarjoamisesta alennuksia parkkimaksuihin ja veroihin. Tällöin myös sähköauton käyttö tulee perinteisiä autoja halvemmaksi.

Mutta Norja on maailman rikkaimpia valtioita kiitos sen mittavien öljy- ja kaasuvarantojen. Köyhimpien maiden olisi korotettava veroja kattaakseen menetykset, jotka tulisivat esimerkiksi siitä, että sähköautoilla ei olisi tietulleja lainkaan. Myös diesel- ja bensaverojen laskua jouduttaisiin paikkaamaan joillain muilla veroilla.

- Norja on aikamoinen erikoistapaus, johtuen esimerkiksi siitä, että ajoneuvon hankintaan ja omistamiseen liittyvät verot ovat selvästi korkeampia kuin monissa muissa maissa ja että maa oli valmis hyväksymään aleneman verokertymäänsä, kun sähköautojen verotusta helpotettiin, ICTT:n tutkija Peter Mock sanoo.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Getty Images