— EU:n liikennepaketin linjaukset vahvistavat sähköisen liikenteen asemaa, vaikka ajoneuvojen päästövähennystavoitteet ovatkin vielä vaatimattomat, toteaa sähköisen liikenteen asiantuntija Esa Niemelä Energiateollisuus ry:stä.

EU-komission marraskuun alussa julkaisema liikennepaketti asettaa autovalmistajille nykyistä tiukemmat päästövähennystavoitteet. Samalla julkista sektoria patistellaan huomioimaan ajoneuvohankinnoissaan vähäpäästöisyys.

— Perinteisten polttomoottoreiden korvaaminen sähkötekniikalla näyttää olevan mukavasti komission esityksen keskiössä, toteaa asiantuntija Esa Niemelä Energiateollisuus ry:stä.

Komission ehdotuksen mukaan uusien autojen hiilidioksidipäästöt saisivat olla korkeintaan 95 grammaa kilometriä kohti. Tavoite olisi saavutettava vuoteen 2021 mennessä. Tämän jälkeen päästöjä olisi vähennettävä 15 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

— Uudet päästövähennystavoitteet vahvistavat sähköautojen, ladattavien hybridien ja perinteisten hybridiautojen asemaa Euroopassa, Niemelä pohtii.

Taustalla vaikuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoite rajata maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen. Lisäksi Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä päästökaupan ulkopuolisella taakanjakosektorilla keskimäärin 30 prosentilla. Taakanjakosektorilla ohjataan liikenteen, maatalouden ja asumisen hiilidioksidipäästöjä.

Niemelän mielestä autovalmistajille ehdotettu vähennystavoite ei ole kuitenkaan kovin kunnianhimoinen, kun otetaan huomioon unionin kaikki päästövähennystavoitteet. Lisäksi Euroopan unionin tavoitteen on hiilineutraali liikenne vuonna 2050.

— Jos henkilöliikenteen toivotaan olevan hiilineutraalia vuonna 2050, pitäisi kaikkien uusien autojen olla Euroopassa nollapäästöisiä jo vuosien 2030–2035 aikana, Niemelä huomauttaa.

Suomessa taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjä on arvioitu voitavan vähentää tehokkaimmin juuri liikenteessä. Taakanjakosektorin päästövähennystavoitteesta liikenteen osuus on peräti puolet.

— Suomen kannalta autovalmistajien tiukentuvat päästövähennystavoitteet ja toisaalta sähköautojen aseman helpottuminen ovat erityisen hyödyllisiä. Suomellehan on asetettu yksi EU:n tiukimmista päästövähennystavoitteista, Niemelä toteaa.

— Kun liikenteen päästöt vähenevät tehokkaalla tavalla, vähenee samalla paine keksiä uusia päästövähennyskeinoja esimerkiksi maatalouden piiristä.

Julkisen sektorin hankinnoille ohjausta

Komission mielestä osa julkisen sektorin hankkimista ajoneuvoista saisi olla vähäpäästöisiä tai päästöttömiä. Siksi komissio esittää, että 16–35 prosenttia (jäsenvaltiosta riippuen) julkiselle sektorille ostettavista ajoneuvoista olisi direktiivin määritelmän mukaisesti vähäpäästöisiä tai päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi direktiiviehdotus asettaa erikseen päästövähennystavoitteet kuorma-autoille ja busseille.

Komission liikennepaketti sisältää myös ajoneuvoja koskevan vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuuria koskevan toimintasuunnitelman. Sen perusteella komissio lupaa 800 miljoonaa euroa vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin rakentamiselle — mm. sähköautojen latauspisteiden rakentamista vauhditetaan. Toimintasuunnitelman tavoitteena on ohjata toimijoita investoimaan älykkääseen latausinfrastruktuuriin. Tämä taas helpottaisi sähköautojen käyttäjiä osallistumaan sähkömarkkinoille.

Liikennepaketti etenee seuraavaksi parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Todennäköisesti liikennepaketin poliittinen käsittely kestää koko ensi vuoden. Osa uusista vaatimuksista on tulossa voimaan kuitenkin jo vuonna 2021. Tämä tarkoittaa sitä, että autoteollisuuden on käytännössä jo nyt otettava tuotekehittelyssään huomioon tulevat reunaehdot.

Moniportaisessa poliittisessa käsittelyssä alkuperäinen komission ehdotus saattaa vielä muuttua tai esityksen yksityiskohtia voidaan viritellä monella tavalla. Esimerkiksi valmistelun alkuvaiheessa keskustelua aiheutti autovalmistajille asetettava määrätavoite valmistaa nollapäästöisiä autoja. Lopullisessa komission esityksessä tätä ei kuitenkaan ole.

— Nollapäästöisten autojen valmistaminen on kestävä ja vaikuttava tapa vähentää henkilöliikenteen päästöjä. Siksi parlamentin ja neuvoston käsittelyn yhteydessä olisi syytä vielä uudemman kerran arvioida asiaa, Niemelä toteaa.

Kuvat Scanstockphoto ja Olli Häkämies