Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden perustaman yhteisyrityksen toimitusjohtajaksi on valittu Minnakaisa Ahonen.

Pohjoismaisen sähkökaupan käytäntöjä harmonisoidaan. Sähkökaupan taseselvityksien yhtenäistäminen helpottaa rajojen ylitse tapahtumaa sähkökauppaa. Samalla taseselvitysten tekeminen tehostuu. Taseselvitysten harmonisointi on myös osa laajempaa yhtenäistämistyötä, jonka seurauksena tulevaisuudessa voidaan toteuttaa yhteiset sähkön vähittäismarkkinat Pohjolassa.

Taseselvityksiin liittyvien toimintojen harmonisointia varten Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid, Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät ovat perustaneet eSett-nimisen yhteisyrityksen. Yhtiö on rekisteröity Suomeen. Yhtiön toimitusjohtaja Minnakaisa Ahonen kertoo yhtiön perustamisen tavoitteena olevan taseselvityksiin liittyvien toimintojen harmonisointi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Kantaverkkoyhtiöiden tarjoaman yhden yhteisen rajapintatietojärjestelmän toivotaan vähentävän pitkällä aikavälillä tasevastaavien toimintakustannuksia sekä mahdollistavan tasevastaavien toiminnan laajentamisen eri markkinatasealueille. Uusi taseselvitysrutiini on määrä ottaa käyttöön ensimmäisenä Suomessa vuoden 2015 marraskuussa. Ruotsi ja Norja seuraavat perässä seuraavan vuoden helmikuussa.  

Hanke jatkaa jo aiemmin aloitettua harmonisointityötä. Jo tehdyn työn ansiosta kaikissa kolmessa maassa on käytössä esimerkiksi kahden taseen malli, jossa tuotanto- ja kulutustase on erotettu toisistaan.

— Käytössä oleva järjestelmä mahdollistaa tuotantotaseessa kaksihintajärjestelmän, Ahonen kertoo.

Ahosen mukaan paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Esimerkiksi taseselvitykseen liittyvissä tiedonvaihtotavoissa ja tietosisällöissä on yhä hankalia eroja eri maiden kesken.

— Järjestelmien ja toimintojen yhdenmukaistaminen ei tule täysin valmiiksi vielä tälläkään kierroksella. Yksityiskohtiin jää vielä eroja.

Kolmen valtakunnallisen järjestelmän muokkaaminen yhdeksi on mittava projekti. Sen toteuttaminen edellyttää päivityksiä myös maiden lainsäädäntöön. Tältä osin tarvittavia muutoksia tehdään parhaillaan. Teknisiä haasteita tuottavat päivitykset, joita on tehtävä monen eri toimijan tietojärjestelmiin. 

Suurena visiona on Ahosen mukaan tien raivaaminen yhteispohjoismaisille vähittäismarkkinoille sekä tasoittaa tietä laajemmalle markkinaintegraatiolle Euroopassa. Tie on kuitenkin pitkä — Pohjolassa on vielä paljon poliittisia ja juridisia esteitä.

Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Baltian maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, mutta Ahosen mukaan ”ajatuksia on vaihdettu myös tähän suuntaan”.

Lisätietoja hankeen etenemisestä löytyy www.nbs.coop –sivustolta.

Merkittävimmät muutokset

Uudistuksen merkittävimmät muutokset Suomessa ovat:

— Sähkön tuotannolla ja kulutuksella on uudessa mallissa omat tasevastaavansa mittausalueittain. Mittausalueita on käytännössä jokaisella verkkoalueella.

— tasevastaavien vastuu ja valta vähenee (=tasevastaavilla on uudessa mallissa rajoitetummat oikeudet nähdä markkinatoimijoiden taseselvitystietoja), jonka seurauksena verkkoyhtiöiden rooli ja vastuu vastaavasti kasvavat

— nykyisin taseselvitys ja laskutus tehdään kuukausittain, uudessa mallissa viikoittain

— taseselvityksen raportointijakso lyhenee 14 vuorokaudesta 12,5 vuorokauteen

— sanomaliikenteessä siirrytään EDI-sanomaformaatista XML-formaattiin

Mahdollisuuksia uusille palvelutuottajille

Tasevastaavan palveluja tarjoavan Satapirkan Sähkön verkostopäällikkö Kimmo Kivikko ei usko harmonisoinnin luovan järisyttäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta ei hän pidä uudistusta turhanakaan. Parhaimmillaan uudistus voi helpottaa uusien palvelutuotteiden kehittelyä.

— Uudet palvelut voivat liittyä hintariskien hallintaan tai olla kokonaan uusia innovaatioita.

Kivikon mukaan tasevastaavan palveluja ostavat tyypillisesti pienet sähköyhtiöt, joilla ei ole resursseja toimia itse tasevastaavana. Tasevastavana toimiminen edellyttää jo lain mukaan jatkuvaa valmiutta reagoida tuotannon tai kulutuksen muutoksiin. Hankalin tilanne on tuotantosuunnitelman sekoittava laiterikko.

— Jatkuva valmiudessa oleminen, kaupankäynti ja tähän liittyvä riskinotto edellyttävät omat resurssinsa, minkä vuoksi monet haluavat ulkoistaa toiminnan.

Kivikko pitää projektin aikataulua kunnianhimoisena tietojärjestelmien suuren päivitystarpeen takia.

— Tietojärjestelmien toimittajilta tämä edellyttää melkoisia resursseja, kun muutoksia on tehtävä yhtä aikaa monille eri toimijoille.

Visio yhteispohjoismaisista sähkön vähittäismarkkinoista sen sijaan on Kivikon mielestä vielä kaukainen haave.

Energiateollisuus ry:n sähkökauppa-asiantuntija Riina Heinimäki muistuttaa, että muutokset nykyisiin järjestelmiin on tehtävä seuraavien 18 kuukauden aikana.

— Jokaisen sähkönmyyjän, verkkoyhtiön ja tasevastaavan olisi pikaisesti ryhdyttävä pohtimaan, mitä kaikkia muutoksia omiin järjestelmiin pitäisi tehdä. Aikaa tähän ei ole yhtään liikaa, Heinimäki huomauttaa.

Teksti ja kuva: Heikko Jaakkola