Greenpeacen aktivistit blokkasivat Euroopan neuvoston päämajaan johtavan tien Brysselissä viime viikolla.

Maratonkeskustelujen jälkeen sopu syntyi keskiviikkona 19.12. alkuyöstä kello 1.00. Neuvottelut olivat alkaneet edellisenä päivänä kello 10.30. Sovun myötä saatiin vihdoin kasaan ”puhtaan energian paketti”, jonka komissio oli esitellyt reilut kaksi vuotta sitten.

Viimeisiä päiviä EU:n puheenjohtajuutta pitävän Itävallan kestävän kehityksen ja matkailun ministeri Elisabeth Köstinger totesi, että vielä jäsenmaiden vahvistusta vailla olevasta koko paketista on nyt olemassa poliittinen yhteisymmärrys.

Asian tiimoilta vahvasti esillä ollut vihreä espanjalaismeppi Florent Marcellesi sanoi puolestaan, että tämä on viimeinen kuulutus hiilelle. Parlamentin edustajana neuvotteluissa ollut Marcellesi lisäsi, että otamme nyt askeleen hiilen yli ja toisen askeleen kohti uusiutuvaa energiaa.

”Ei riitä Pariisin ilmastotavoitteisiin”

Marcellesi ei ollut kuitenkaan riemukkaalla tuulella, sillä hänestä nyt saavutettu sopu ei ole riittävä Pariisissa kolme vuotta sitten sovittuun tavoitteeseen nähden, eli pitää maapallon ilmaston lämpeneminen reilusti alle 2°C -asteen.

Uusi sähkömarkkinasäännös karsii nyt ensimmäistä kertaa hiilitukia asettamalla uusille voimalaitoksille hiilidioksidipäästörajaksi 550 grammaa kilowattituntia kohden. Asiantuntijoiden mukaan 550-sääntö on sopimuksen kulmakiviä, joka vähentää tehokkaasti valtionapuja hiileltä. Sääntöä aletaan soveltaa uusiin laitoksiin heti, kun se tulee voimaan, ja olemassa olevat laitokset joutuvat sen piiriin 1.7.2025.

- Tukia olemassa oleville laitoksille ei sallita Euroopassa enää vuoden 2025 puolivälin jälkeen, Marcellesi totesi pitäen hiilitukien loppumisen ajankohtaa voittona ja ekologisen muutoksen hyvänä merkkinä. Sopimus oli pitkän aikaa tuloillaan, mutta vaati syntyäkseen uhrauksia kaikilta osapuolilta, hän lisäsi.

Aiempi neuvottelukierros kaatui Puolan itsepintaiseen haluun pitää kiinni hiilivoimaloidensa tukemisesta aina 2030-luvulle saakka ja jopa sitä pitemmälle. Puolalaiset voimalat saavat tukea ns. kapasiteettimekanismien puitteissa, joilla on tarkoitus pitää voimalat valmiustilassa siltä varalta, että niitä tarvitaan sähkön huippukulutustilanteissa.

Puolaa painostaneen 11 maan ryhmässä myös Suomi

Lopulta Puola hyväksyi 550 -säännön koskemaan olemassa olevia voimalaitoksia 1.7.2025 alkaen. Puolan pään käänsi pitkälti paine, joka tuli 11 jäsenmaan ryhmästä. Siihen kuuluivat Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Latvia, Luxemburg, Hollanti, Portugali, Espanja ja Ruotsi sekä viime minuuteilla mukaan hypännyt Britannia.

Energia- ja ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete sanoi olevansa erityisen tyytyväinen, että löydettiin tasapainoinen lähestymistapa, jolla rajoittaa kapasiteettimekanismeja ja sovittaa toimintavarmuus ilmastotavoitteisiin.

- Kapasiteettimekanismeja ei voi sallia käytettäviksi takaovena paljon saastuttavien fossiilistenpolttoaineiden tukemiseksi, sillä se sotii täysin ilmastotavoitteitamme vastaan, Cañete korosti.

Aiemmin Cañete joutui kuitenkin itse ristituleen, kun hän kannatti kompromissiesitystä, jonka mukaan köyhemmät jäsenmaat olisi vapautettu CO2-rajasta alempien BKT:den perusteella. Tuon ehdotuksen ampuivat kuitenkin nopeasti alas puheenjohtajamaa Itävalta ja Euroopan parlamentti.

Puola sai kuitenkin myönnytykseksi “isoisällisen klausuulinsa”, jonka suojaa maan kapasiteettijärjestelmän mukaisesti tehtyjä sopimuksia sähköntuottajien kanssa. Klausuuli koskee kaikkia sopimuksia, jotka on hyväksytty ennen 31.12. 2019.

Puola teki hartiavoimin työtä saadakseen oman klausuulinsa vedoten siihen, että sen on turvattava olemassa olevat investoinnit ja hankittava laillinen varmuus investoijille.

Myönnytys sai osakseen kovaa kritiikkiä

Puolan saamaa myönnytystä ei nielty ilman kritiikkiä. Sosialisteja ja demokraatteja (S&D) edustava saksalaismeppi Martina Werner totesi, ettei ole hyväksyttävää antaa hiiliriippuvaisimmalle jäsenmaalle poikkeusta 550 -säännöstä.

- Tällä hetkellä Euroopan 50 saastuttavimmasta kaupungista 36 sijaitsee Puolassa. Mikäli olemme tosissamme ilmastotavoitteiden kanssa, emme voi jatkaa saastuttavien hiilivoimalaitosten tukemista Werner jatkoi.

Helmikuusta lähtien puolalaiset energiantuottajat ovat voineet allekirjoittaa ehdollisia sopimuksia maan kapasiteettimekanismin puitteissa. Euroopan komissio selvensi valtionapujen osalta Puolan järjestelmää aiemmin tänä vuonna, mikä tasoitti tietä nyt tehdylle sopimukselle. EURACTIVen saamien tietojen mukaan Puolan sopimukset ovat nyt turvassa.

Alkaako kilpailu sopimusten allekirjoituksista?

Ympäristöjärjestöt ovat nyt huolissaan siitä, että Puolassa käynnistyy hiilivoimayhtiöiden välinen kilpailu siitä, mitkä yhtiöt ehtivät tehdä maan hallituksen kanssa kapasiteettisopimuksen ennen määräajan umpeutumista ensi vuoden lopussa.

- Tässä on todellinen porsaanreikä, jota Puolan lisäksi varmasti Kreikka yrittää hyödyntää viimeiseen asti eli seuraavat 12 kuukautta, sanoi Roland Joebstl Euroopan ympäristötoimistosta (EEB).

Myös Florent Marcellesi oli pettynyt klausuuliin todeten sen olevan vapaa toimilupa saastuttamiseen välittämättä lainkaan sen vaikutuksista ilmastoon ja ihmisten terveyteen.

Lähde: EURACTIV

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Julien Warnand/EPA/Guardian