Marraskuu oli selvästi lämpimämpi kuin viime vuoden marraskuu. Siksi sähköä kului vähemmän kotien lämmitykseen. Asuntojen lämmitykseen käytettävän sähkön osuus kaikesta sähkönkäytöstä on noin 21 prosenttia ja kotitalouksien käyttämästä sähköstä noin 35 prosenttia — ulkolämpötilalla on siis kohtuullisen suuri merkitys siihen, kuinka paljon tai vähän sähköä Suomessa kuluu. Marraskuussa kotitalouksien sähkönkäyttö oli seitsemän prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten marraskuussa.

Teollisuudella sen sijaan pyyhkii hyvin, mikä näkyy myös teollisuuden sähkönkäytössä. Vienti vetää aikaisempaa paremmin ja tilauskirjojen sivut saavat täytettä. Marraskuun aikana teollisuus käytti sähköä neljä prosenttia enemmän kuin viime vuoden marraskuussa.

Marraskuun alentuneista sähkönkäyttöluvuista huolimatta on suomalaisten sähkönkäyttö vuositasolla loivassa kasvussa. Marraskuun loppuun päättyvän 12 kuukauden jakson aikana sähköä käytettiin 0,9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavan jakson aikana. 

Tuulivoiman tuotanto kasvussa

Marraskuussa tuulivoimalaitokset tuottivat sähköä noin 43 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten marraskuussa. Myös vesivoimalaitosten tuotanto kasvoi: vesisähköä syntyi noin 37 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Lämpövoimalaitosten sähköntuotanto sen sijaan supistui marraskuussa peräti 25 prosenttia viime vuoden marraskuuhun verrattuna. Lämpövoimalaitoksista osa on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia ja osa pelkkää sähköä jauhavia erillistuotantolaitoksia.

Ulkolämpötilan muutokset ohjaavat erityisesti sähkön yhteistuotantolaitosten käyttöä. Kun ulkona on lämmintä, vähenee laitosten tuottaman kaukolämmön kysyntä. Samalla yhteistuotannossa syntyvän sähkön määrä vähenee.

Pelkkää sähköä jauhavilla erillistuotantolaitoksilla taas ei ole aikoihin mennyt kovin hyvin — niiden kilpailukyky muihin sähköntuotantomuotoihin verrattuna on rapautunut. Siksi laitoksia käytetään aikaisempaa harvemmin.

Marraskuussa yhteistuotantolaitoksissa syntyi sähköä noin 15 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten marraskuussa. Erillistuotantolaitoksissa syöksykierre oli jyrkempi: tuotanto oli yli 63 prosenttia pienempi viime vuoden marraskuuhun verrattuna.

Lämpövoimalaitosten osuus tuotetusta sähköstä oli marraskuussa kaikesta huolimatta suurin — 29,3 prosenttia. Toiseksi eniten sähköä tuottivat ydinvoimalaitokset — niiden osuus oli 26 prosenttia. Tuontisähkö kirii kolmannelle sijalle 20,3 prosentin osuudella. Vesisähkön osuus oli 16,8 prosenttia ja tuulisähkön osuus 7,6 prosenttia.

Sähkön tuonti kasvoi hitusen

Sähkön nettotuonti (1563 gigawattituntia) — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli marraskuun aikana 1,9 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten marraskuussa. Marraskuun loppuun päättyvän kahdentoista kuukauden jakson aikana sähkön nettotuonti oli peräti 11,7 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten vastaavalla jaksolla. Näyttää siltä, että vuoden 2017 aikana sähkön nettotuonti kasvaa selvästi vuoteen 2016 verrattuna.

Sähkön tuonti Ruotsista kasvoi selvästi marraskuussa — lähes 63 prosenttia viime vuoden marraskuuhun verrattuna. Marraskuun loppuun päättyvän 12 kuukauden aikana Ruotsista tuotiin sähköä kuitenkin hieman vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Vuositasolla tuonti Ruotsista näyttää säilyvän ennallaan.

Marraskuussa sähköä tuotiin Virosta vain hitusen — selvästi vähemmän kuin vuosi sitten marraskuussa. Sen sijaan Suomesta vietiin sähköä Viroon 160 gigawattituntia, kun vuosi sitten marraskuussa sitä vietiin vain seitsemän gigawattituntia.

Sähkön tuonti Venäjältä supistui marraskuun aikana. Viimeisten 12 kuukauden aikana Venäjän tuonti sen sijaan kasvoi 12 prosenttia. Vuositasolla sähkön nettotuonnin kasvu näyttää aiheutuvan lähes yksinomaan Venäjän tuonnin kasvusta. Tuonti Venäjältä on kuitenkin selvästi pienempää kuin tuonti Ruotsista. Venäjän tuonnin osuus marraskuussa oli noin 39 prosenttia Ruotsin tuonnista.

Tarkempia marraskuun sähkönkäyttölukuja voi ladata koneelleen täältä.

kuva Scanstockphoto