Ditte Juul-Jørgensen oli avainpuhuja Helsingissä 13.11.2019 järjestetyssä eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöelimen ENTSO-E:n 10-vuotisjuhlaseminaarissa, jota isännöi Fingrid.

Tuo energiaosaston nykyinen pääjohtaja on tanskalainen Ditte Juul-Jørgensen, joka aloitti tehtävässään elokuun alussa. Hän toimi sitä ennen kilpailukomissaari Margarethe Vestagerin kabinettipäällikkönä.

Hiilineutraalius 2050 -tavoite tulisi hyväksyä joulukuussa

- Ensimmäiset arviot osoittavat, että meidän on kaksinkertaistettava sähkön osuus energian kulutuksestamme vuoteen 2050 mennessä, Juul-Jørgensen sanoi Electrification Alliancen järjestämässä seminaarissa keskiviikkona 6. marraskuuta. Electrification Allianceen kuuluvat muun muassa Euroopan energiateollisuuden kattojärjestö Eurelectric ja vastaava tuulivoimajärjestö WindEurope.

Komissio on nähnyt tämän muutoksen ratkaisevaksi suunnitelmassaan, jolla tähdätään nollanettoisiin päästöihin EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Strategian laskelmien mukaan 53 prosenttia Euroopan energiatarpeesta on tuolloin katettava sähköllä, joka tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla.

Juul-Jørgensenin mukaan on toivottavaa, että EU-maat hyväksyvät vuoden 2050 -hiilineutraaliustavoitteen seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa 12. joulukuuta. Tähän mennessä tavoiteteen hyväksymistä vastustaneet Puola ja sen muut itäeurooppalaiset liittolaiset saattavat myöntyä hyväksymiseen sen vastineeksi, että saavat rahoitusta siirtymäkustannuksiin.

Maaliskuuksi odotetaan sitten Euroopan Vihreää Diiliä, jolla toimeen pannaan suunnitelma vuoden 2050 tavoitteen saavuttamiseksi.

Kaasua ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä

Juul-Jørgensenin sanomisia seurataan tarkasti Brysselissä siinä mielessä, että nähtäisiin mihin suuntaan uuden komission energiapolitiikka on menossa. Niinpä esimerkiksi kaasuteollisuutta varmasti miellyttää se, kun hän sanoi, että puhtaammilla fossiilisilla polttoaineilla on oma osansa sähköntuotannossa väliajan ratkaisuna.

- Meidän on nähtävä erot eri fossiilisten polttoaineiden välillä. Niillä kaikilla on merkittävä hiilidioksidijälki, mutta jos vertaa kasvihuonekaasupäästöjä eri tyyppien välillä, löytyy eroja. Kaasusta tulee vähemmän päästöjä kuin hiilestä, kunhan vain kaasun tuotannon metaanivuodot voidaan hallita, Juul-Jørgensen korostaa.

Sähköosuuden kasvattamiseen energiapaletissa Juul-Jørgensen aikoo tähdätä sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Siitä lähtien kun hän otti nykyisen pestin vastaan (1.8.2019), kaikki ovat puhuneet hänelle siitä, kuinka siirtyminen vihreään energiatalouteen onnistuu parhaiten eri alojen yhteistyöllä ja liittoutumisilla.

Marraskuun alun seminaarin yhteydessä sähköistämisallianssin (Electrification Alliance) yhdeksän jäsenorganisaatiota allekirjoittivat julkilausuman, jolla kehotetaan komissiota muuttamaan EU:n energiaverojärjestelmää niin, ettei se enää tukisi fossiilisia polttoaineita ja rankaisisi sähköä. Ongelma lienee kuitenkin se, että verotus ja siitä päättäminen ovat vielä kunkin jäsenmaan omissa käsissä.

Sähköistämisallianssin jäsenet kehottavat myös investoimaan älykkäisiin sähköverkkoihin, sähkön suoraan käyttöön lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteessä. Lisäksi ne haluavat EU:n nostavan tutkimus- ja innovaatiorahoituksen 120 miljardiin euroon seuraavan 7-vuotisen budjettikauden aikana, kuten Euroopan parlamentti on edellyttänyt. Komission esitys on 98 miljardia euroa.

- Sähköistämisen pitää olla hallitseva väylä siirryttäessä kohti puhdasta energiaa. Ja eurooppalainen elinkeinoelämä on valmis tasoittamaan sitä tietä, yksi allekirjoittajista, Euroopan ilmastosäätiön (European Climate Foundation) toimitusjohtaja Laurence Tubiana totesi.

Hänen mukaansa Euroopan vihreän diilin kera käsi kädessä eteneminen on ainutlaatuinen tilaisuus raivata tietä EU:n ilmastojohtajuudelle ja hiilestä irtautumiselle globaalilla näyttämöllä.

Rahoitus ratkaisee

Ditte Juul-Jørgensen pitää rahoitusta suurimpana kynnyskysymyksenä sähköistämispäämäärän saavuttamisessa. Komissio näkee vihreän muutoksen rahoittamisessa kaksi keinoa – seuraavassa EU:n 7-vuotisessa budjetissa ilmastorahoitukseen suunnatut 25 prosenttia ja Euroopan Investointipankin (EIB) ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoittamat lainavarat.

Keskustelua käydään parhaillaan siitä, annetaanko EIB:lle täysimittainen lainavaltuutus, vai varustetaanko se jollain tietyllä rahoitustyökalulla. Juul-Jørgensen sanoo, että Euroopan neuvoston kanssa on yksimielisyys siitä, että seuraavasta budjetista 25 prosenttia suunnataan ilmastoon, mutta erimielisyyttä on taas siitä, mitä kaikkea voidaan luokitella tuon kiintiön alle.

- Energiapolitiikan osalta on helppo laskea päästöt, jotka tuotetaan. Hiilivoimalaitoksen ja tuulivoimapuiston välillä on vissi ero. Mutta muilla politiikkaosastoilla, kuten maatalous ja teollisuus, hyödyt ovat joskus epäsuoria.

- On haastavaa varmistaa, että teemme kaiken oikein. Mutta itsellemme asettamamme päätavoitteet helpottavat ongelmien selvittämistä, pääjohtaja Ditte Juul-Jørgensen päättelee.

Lähde: EURACTIV

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: Fingrid