Sähkön siirtäminen kantaverkossa on ensi vuonna nykyistä kalliimpaa. Korotuksista huolimatta suomalaiset kantaverkkomaksut ovat eurooppalaisesti vertaillen yhä edullisia. Kantaverkkoyhtiön toimintaa ja verkkomaksujen hinnoittelua valvoo Energiavirasto, jonka laatima uusi sääntelymalli mahdollistaa kantaverkkoyhtiölle aikaisempaa korkeamman tuottotason. Kun yhtiö voi nostaa tuottotasoaan, nousevat myös kantaverkkomaksut. Fingrid kertoo rahoittavansa tuotoilla kantaverkkoinvestointejaan.

Kantaverkkomaksun osuus kuluttajan sähkölaskussa on noin kaksi prosenttia. Siksi kantaverkkomaksujen korotus ei juuri näy tavallisen kuluttajan sähkölaskussa. Kerrostaloasiakkaan sähkölaskun arvioidaan nousevat noin kaksi euroa vuodessa — sähköllä omakotitalonsa lämmittävät maksaa noin kuusi euroa enemmän vuodessa.

— Investointitahti kantaverkon vahvistamiseksi jatkuu kiivaana, toteaa kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

— Kantaverkkotoiminnan tuottotason nostaminen mahdollistaa sen, että Suomen kantaverkko on jatkossakin maailman luotettavimpien joukossa. Sähköverkkojen luotettavuus on toimivan yhteiskunnan peruspilari.

Fingrid investoi kantaverkkoon vuosien 2015—2016 aikana noin 150 miljoonaa euroa.

— Energiavirasto on ottanut huomioon investointitarpeemme uudessa säätelymallissaan. Fingrid saa jatkossa ansaita jonkin verran enemmän kuin tähän asti. Tällä tavalla yhtiö kykenee toteuttamaan perustehtäväänsä ja tekemään tarvittavat investoinnit, Ruusunen huomauttaa.

Kantaverkkomaksujen uusi hinnoittelumalli on voimassa kahdeksan vuotta nykyisin käytössä olevan neljän vuoden sijasta. Fingrid ilmoittaa myös lisäävänsä pullonkaulatuottojen käytön läpinäkyvyyttä. Jatkossa yhtiö käsittelee pullonkaulamaksut muista tuotoista erillään.

Kuva: Scanstockphoto