Tulevaisuutta maalaavan ilmasto ja energiastrategian linjaukset pohjautuvat pitkälti sähkönkäytön kehittymiseen. Sähkönkulutuksen kehittymisen arviointi on kuitenkin aikaisempaa hankalampaa.

— Tästä huolimatta sähkönkulutuksen kasvua olisi voitava arvioida mielekkäästi ja uskottavasti. Lisäksi sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät olisi osattava asettaa paikoilleen niiden painoarvon mukaan, Rehn huomauttaa.

Hallitus teettää strategiatyön tueksi joukon taustaselvityksiä, jotka toivon mukaan selventävät kokonaiskuvaa. Yksi niistä on metsäteollisuuden erilaisia kehitystrendejä hahmottava selvitys. Sen tekee VTT.

Vahvistuvat energiatehokkuustoimet ja nouseva digitalisaatio ovat toinen hämmennystä aiheuttava asiakokonaisuus. Rehnin mukaan ne vetävät eri suuntiin.

— Energiatehokkuus vähentää energiankäyttöä ja digitalisaatio lisää sitä. Miten arvioidaan kahden tärkeän toiminnon keskinäinen painoarvo, Rehn kysyy.

Ulkoisista tekijöitä merkittävin suomalaiseen energiapolitiikkaan vaikuttava asia on EU:n sähkömarkkinoiden kehittymisen suunta ja markkinoiden vauhdittamiseen liittyvät poliittiset päätökset.

— Lähitulevaisuudessa eurooppalaiset ja pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat kuitenkin epätäydellisesti tukien varassa. Suomen ja Ruotsin välisiin siirtoyhteyksiin panostaminen antaisi potkua ainakin pohjoismaisille markkinoille, Rehn huomauttaa.

— Hyvät siirtoyhteydet Suomesta Ruotsiin ja Norjaan tuovat edullisen sähkön myös suomalaisten ulottuville.

Rehn arvioi, että EU:n on lähitulevaisuudessa pakko keskittää energiapoliittista päätöksentekoaan. Tämän jälkeenkin kansallista liikkumavaraa jää riittävästi. Myös yksittäisillä alueellisilla toimilla on yhä suuri merkitys. Tästä esimerkkinä Rehn mainitsee Suomen ja Viron välille kaavaillun maakaasuputken rakentamisen.

Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat Rehnin paletissa mukana, mutta ”hyötyjen ja kustannusten tasapaino on arvioitava faktapohjaisesti ja todennäköisyyslaskennan avulla”

— Hyvät huoltovarmuusreservit turvaavat pitkällä aikavälillä sähkön saannin, mutta reservilaitoksia ei ole mielekästä pitää jatkuvassa valmiudessa. Uusien ydinvoimalaitosten valmistuminen kuitenkin parantaa tilannetta tulevaisuudessa.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään nopeutetulla aikataululla. Työn on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana. Avoimia kysymyksiä ovat kuitenkin EU:n sähkömarkkinalinjaukset ja Pariisin ilmastokokouksen päätökset, jotka vaikuttavat strategiatyöhön.

— Tällä hetkellä tavoitteena on, että päivitetty ilmasto- ja energiastrategia esiteltäisiin selontekona eduskunnalle vuoden 2016 syksyllä, Rehn toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn puhui kantaverkkoyhtiö Fingridin Sähköverkkopäivän seminaarissa 3.11.2015 Helsingissä.

Kuva: Lehtikuva Oy