Asiasta on raportoinut EURACTIV-julkaisun puolalainen partneri WysokieNapiecie.pl. Sen mukaan Saksan yhdistyessä vuonna 1990 maan sähköntuotantoa hallitsi kolme lähdettä: ruskohiili (31%), kivihiili (26%) ja ydinvoima (28%). Uusiutuvan energian – pääasiassa vesivoimaa - osuus oli alle 4 prosenttia.

27 vuotta myöhemmin tilanne näytti perin erilaiselta, mihin vaikutti varsinkin viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut nopea muutos. Saksan vihreän sähkön tuotanto vuonna 2017 ylsi kolmannekseen koko maan noin 640 TWh:n sähköntuotannosta. Siitä 105 TWh tuotettiin tuulella, 46 TWh biomassalla, 40 TWh aurinkopaneeleilla ja 7 TWh biokaasulla. Vesivoima tuotti suunnilleen saman kuin 27 vuotta aiemmin eli noin 20 TWh.

WysokieNapiecie.pl ruoskii omaa maataan toteamalla, että Puolaan verrattuna Saksan tilanne on valoisa. Puolan kantaverkko-operaattorin PSE:n mukaan maan sähköntuotanto vuonna 2017 oli 166 TWh, josta lähes 80 prosenttia tuotettiin kivi- ja ruskohiilellä, noin 6 prosenttia maakaasulla, ja vain 12 prosenttia uusiutuvilla energialähteillä.

Negatiiviset sähkön hinnatko markkinoiden onneksi?

Vuodesta 1990 vuoteen 2017 Saksan ydinsähkön tuotanto puolittui 76 TWh: iin, kivihiilisähkön tuotanto putosi kolmanneksella 94 TWh: iin ja ruskohiilisähkön tuotanto laski 13 prosentilla 148 TWh: iin. Sen sijaan maakaasusähkön tuotanto kasvoi peräti 140 prosenttia ja ylsi 86 TWh: iin vuonna 2017. Uudet kaasukäyttöiset voimalaitokset reagoivat lisäksi nopeasti tuuli- ja aurinkoenergian vaihteluihin.

Saksa tuottaa sähköä uusiutuvalla energialla niin paljon, että vuoden useimpina tunteina sillä on Euroopan alhaisin sähkön markkinahinta, minkä ansiosta siitä on tullut suuri sähkön viejä. Tuoreiden tilastojen mukaan Saksan sähkön vienti vuonna 2017 oli ennätyssuurta – 54 TWh. Lähes puolet siitä meni Itävaltaan, tosin sisältäen myös osan, joka välitettiin Puolaan ja Tshekkiin.

WysokieNapiecie.pl hehkuttaa EURACTIVessa, että joinain päivinä sähkön hinnat menevät miinukselle, jolloin ydinvoimaloiden on vähennettävä tuotantoaan jopa puolella välttääkseen kustannusten liiallisen nousun. Näin tapahtui esimerkiksi 28.1.2018.

Saksassa uusiutuvien osuus energian loppukäytöstä 15 prosenttia

EURACTIVen puolaispartnerin hehkutuksen varjoon jää helposti se tosiasia, että sähkö on vain osa kokonaisenergiaa, jota yhteiskunnassa kulutetaan. Julkaisussa toki mainitaan, että lämmitys ja liikenne ovat Saksassa kuten monissa muissakin maissa ne kaksi muuta osa-aluetta, joihin ilmastonmuutoksen hillinnässä on kiinnitettävä huomiota.

Sitä EURACTIVen julkaisemassa jutussa ei kuitenkaan kerrota, että energian loppukulutuksesta (kokonaisenergia) uusiutuvan energian osuus oli Saksassa 14,8 prosenttia vuoden 2016 lopussa. EU:n määrittämä vuoden 2020 tavoite Saksalle on 18 prosenttia, minkä maa juuri ja juuri saavuttaneekin. Suomi saavutti oman 38 prosentin tavoitteensa jo vuonna 2014, mutta vertailut eri EU-maiden välillä eivät välttämättä ole tässä suhteessa kovin relevantteja.

EU:n määrittämää vuoden 2020 päästövähennystavoitettaan, 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990, Saksa ei sen sijaan saavuta. Tämähän todettiin jo konservatiivien ja sosiaalidemokraattien hallitusneuvottelujen alkajaisiksi, ja sen noteeraa myös WysokieNapiecie.pl, jonka saamien tietojen mukaan Saksa päässee 30 prosentin vähennystavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä.

Jos suuri hallituskoalitio Saksassa toteutuu, se tiukentaa maan päästötavoitteita seuraavilla stepeille: vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. WysokieNapiecie.pl arvioi sen merkitsevän tiukennuksia myös EU-tasolla – ja se tuskin miellyttää Puolan hallitusta, joka kirjoituksen mukaan on torpedoinut EU:n ilmastopolitiikkaa jo vuosia. Ruoskinnan paikka siis tässäkin.

Kuva: Scanstockphoto