— Olkiluodon uutta ydinvoimalaitosta rakennettaessa turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus nousivat kärkeen, toteaa Olkiluoto kolmosen projektinjohtaja Jouni Silvennoinen.

Uuden ydinvoimalaitoksen sähköntuotanto kasvattaa Suomen sähköomavaisuutta. Kun tuontisähkön määrä supistuu, näkyvät vaikutukset myös Suomen kauppataseessa. Laskelmien mukaan vaikutus kauppataseeseen saattaa olla noin puoli miljardia euroa vuodessa.

Sähkökaupan tasapaino pohjoismaisilla markkinoilla sekä Suomen ja Keski-Euroopan välillä voi myös muuttua. Nykyisin Suomessa käytetystä sähköstä vajaa neljännes tuodaan rajojen ulkopuolelta. Olkiluodon voimalaitoksen käynnistyminen voi muuttaa asetelman: Suomesta saattaakin tulla sähkönviejä. Keski-Euroopassa lisääntyneen tuuli- ja aurinkosähkön kaltaisen vaihtelevan sähköntuotannon vajeita paikkailemaan tarvitaan ydinvoimalaitosten jatkuvasta vakaata kuormaa. 

Suhtautuminen muuttunut

Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitoksen rakentaminen on kaikkien aikojen suurin ja kallein teollisuusprojekti Pohjoismaissa. Suhtautuminen pitkään rakenteilla olleeseen ja pahasti alkuperäisestä aikataulusta myöhästyneeseen hankkeeseen on muuttunut vuosien vieriessä. Alkuvaiheessa laitokseen ja myöhemmin jatkuviin myöhästelyihin suhtauduttiin kriittisesti. Ilmastopolitiikan kiristyminen ja ilmastopoliittisen keinovalikoiman supistuminen ovat kuitenkin lisänneet myönteistä suhtautumista. Suomen ydinsähkökapasiteetin kasvaminen koetaan myös ympäristösyitä myönteiseksi asiaksi.

Rakennusprojektiin kuluneet vuodet eivät ole menneet hukkaan. Suomi ja laitosta rakennuttava Teollisuuden Voima Oyj ovat jo saaneet kansainvälistä tunnustusta modernin ydinvoimalaitoksen rakentajana. Uusi ydinvoimalaitoksia ei vanhaan Eurooppaan juuri ole rakennettu.

Kymmenisen vuotta viivästynyt hanke ei ole enää niin iso kivi kengässä kuin vielä joitakin vuosia sitten. Olkiluoton kolmen projektijohtaja Jouni Silvennoinen ei koe vuosia menetetyiksi.

— Olemme herpaantumatta jatkaneet henkilökunnan kouluttamista ja perehdyttämistä sekä ydinvoimalaitoksen arkikäytön osaamisen harjoittelemista.

Valmiilta näyttää

Yli 30 vuotta Teollisuuden Voimassa työskennellyt Silvennoinen on yhä innostunut. Vuodesta 2008 alkaen Olkiluoto kolmen projektinjohtajana toiminut diplomi-insinööri vastailee Olkiluodon vierailukeskuksessa satoja kertoja kuulemiinsa kysymyksiin sanojaan punniten ja rauhallisella tyylillä.

Olkiluodon uusi rakennuskokonaisuus on tilavuudeltaan kymmenen kertaa suurempi kuin Suomen eduskuntatalo. Ulkopuolelta kaikki näyttää jo valmiilta. Silvennoinen kuitenkin toteaa, että kolmesta tuhannesta järjestelmätestistä vielä kymmenen prosenttia on tekemättä. Ennen polttoaineen latausta tehdään vielä kaikki määräaikaiskokeet ja ennakkohuoltoon liittyviä tehtäviä. Silvennoinen arvioi, että listalla on vielä yli tuhat tehtävä. Siksi Teollisuuden Voiman ja rakentamisesta vastaavan Arevan toimistoissa työskentelee yhä satoja asiantuntijoita.

15 vuoden urakka

Uuden ydinvoimalaitoksen rakentamissa vierähti 15 vuotta. Silvennoisen mukaan yksi keskeinen syy viivästymiselle oli se, että voimalaitosta suunniteltiin vielä rakentamisen aikana.

— Kun rakennustyöt alkoivat, ei suunnitelma ollut vielä valmis. Säteilyturvakeskuksen (STUK) merkitys ja rooli on ollut huomattavan suuri alusta alkaen. Sen henkilökunta on ollut tarkkana siellä, missä on pitänytkin. Viranomaisia on kiittäminen myös siitä, että projektin toteuttajien tarpeita ja toiveita on kuultu, Silvennoinen toteaa.

Silvennoisen mielestä STUK toimi pragmaattisesti myös silloin, kun vuonna 2013 toteutettiin laaja ydinvoimalaitosten turvallisuusohjeiden uudistus. Lisäksi turvallisuusohjeita uusittiin ja tarkennettiin Olkiluodon rakennushankkeen kokemusten perusteella.

— Japanissa vuonna 2011 sattunut Fukusihima onnettomuus ei aiheuttanut tarvetta muuttaa rakenteilla olevan voimalaitoksen turvallisuussuunnitelmia. Tämä kerto suomalaisten huolellisesti ja perinpohjaisesta valmistautumisesta, Silvennoinen huomauttaa.

Sähköverkkoon keväällä 2020

Testaus ja kokeet Olkiluodossa jatkuvat. Kesällä Olkiluodossa työskenteli edelleen yli tuhat työntekijää asennus- ja käyttöönottotöissä — vaikka monet keskeiset työvaiheet ovat valmiina. Paine- ja kylmäkokeet tehtiin vuonna 2017, polttoainetoimitukset tapahtuivat vuoden 2018 alussa ja kuumakokeet saatettiin loppuun keväällä 2018. Samassa yhteydessä turbiinia voitiin jo pyörittää täysillä kierroksilla. Valtioneuvosto myönsi maaliskuussa 2019 laitokselle käyttöluvan. Polttoainelataukset reaktoriin käynnistyvät vuodenvaihteen jälkeen ja Olkiluoto kolmonen kytketään verkkoon maaliskuussa 2020.

— Automaatiojärjestelmän testauksia ja dokumentointia on tehty tuhansittain. Uuden voimalaitoksen valvonta- ja ohjausjärjestelmä on täysin digitaalinen, mikä se aiheuttaa omat haasteensa, Silvennoinen tähdentää.

Työt ja touhu eivät saarella vielä ensi vuonnakaan rauhoitu. Ydinjätteiden loppusijoitusvarastojen rakentamisesta vastaava Posiva Oy jatkaa oman projektinsa kimpussa useiden satojen työntekijöiden voimin.

Alan piristysruiske  

Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen on Silvennoisen mielestä hyväksi suomalaiselle voimalaitosrakentamiselle ja siihen liittyvälle alihankintaverkostolle.

— Uutta tietoa, tutkimusta ja kokemuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi ydinturvallisuuden parantamisessa. Saksassa ja muutamissa muissakin maissa kehitys on ollut päinvastaista. Saksassa ydinvoimalaitosten sulkeminen ja markkinoiden supistuminen vaikuttavat negatiivisesti yhteistyökumppaneiden asemaan ja tutkimustoimintaan.

Silvennoinen toteaa, että nyt Olkiluoto kolmosen käynnistymistä odotetaan yllättävän myönteisissä tunnelmissa.

— Ilmastonmuutoksesta käytävän keskustelun kiihtyminen on tehnyt ydinvoimalle hyvää. Ydinsähkö on noussut uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön rinnalle tulevaisuuden mahdollisuudeksi.

Olkiluoto kolmosen rakentamisen alkumetreillä vuonna 2005 Teollisuuden Voiman työllisti noin 500 henkilöä. Matkan varrella henkilökunnan määrä kaksinkertaistunut — myös yrityksen liikevaihdon odotetaan kaksinkertaistuvan 15 vuoden takaiseen liikevaihtoon verrattuna.

Olkiluodon toistakymmentä vuotta kestäneen rakennustyön merkitys aluetaloudelle on ollut merkittävät — jopa historiallisen suuri. Parin tuhannen keikkayöntekijän asuminen paikkakunnalla ja palkkaverot ovat hyödyttäneet lähikuntia. Eurajoen kunnanjohtajan kerrotaan sanoneen, että hänen puolestaan voimalaitoksen rakentaminen voisi jatkua vielä muutaman vuoden.

Paljonko Olkiluoto kolmosen rakentaminen kaikkine myöhästymisineen lopulta maksaa? Silvennoinen vastaus on yksiselitteinen.

— Teollisuuden Voima investoi laitokseen 5,5 miljardia euroa.

Sillvennoisen mukaan voimalaitoksen osakkaat maksavat laitoksen tuottamasta sähköstä kilpailukykyisen hinnan.

KAINALOSSA

Ydinvoiman suosio on kasvussa

Suomalaisen suhtautuminen ydinvoimaan on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Ilmastokeskustelun kiihtyminen on lisännyt ydinvoiman kannatusta Suomessa. Samalla ydinvoiman vastustajien määrä on supistunut.

Tuoreimman asennemittauksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista hyväksyy ydinvoiman ja vain noin 15 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan kielteisesti. Kansalaisten ilmastohuoli selittää suurelta osin kehityksen.

Suomalaisesta sähköstä kolmannes tuotetaan ydinvoimalla sen jälkeen, kun Olkiluodon uusi ydinvoimalaitos käynnistyy. Samalla sähkön tuonti saattaa supistua — tosin yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hinta vaikuttaa voimakkaasti tuontihalukkuuteen.

Suomi kulutti vuonna 2018 lähes 90 terawattituntia sähköä. Teholtaan 1600 megawatin tehoinen uusi ydinvoimalaitos tuottaa vuodessa 12 terrawattituntia sähköä, joka ei aiheuta ilastopäästöjä.

teksti ja kuvat Markku Niskanen