Sähkö ei lopu Suomesta sydäntalvellakaan. Tämän takaavat pohjoismaiset sähkömarkkinat ja pohjoismainen sähköjärjestelmä, mikäli ne toimivat normaaliin tapaan. Pohjoismaisilla markkinoilla erityisesti ruotsalaista sähköä näyttäisi olevan tarjolla melko mukavasti, toteaa Suomen kantaverkoista vastaava Fingrid Oyj.

— Tuulisähkön saatavuus talven kylmimpien kulutushuippujen aikana on kuitenkin aina arvoitus, kantaverkkoyhtiöstä todetaan.

Kulutushuippujen aikana suomalaiset voimalaitoksen kykenevät tuottamaan sähköä enimmillään 11 900 megawatin teholla. Aikaisempien vuosien kokemuksen perusteella hetkellinen tehon tarve saattaa korkeimmillaan olla kuitenkin jopa 15 300 megawattia. Tämän perusteella suomalaisen sähköntuotantokapasiteetin vaje vastaa kahden suuren ydinvoimalaitoksen tehoa.

Yleensä huippukulutuksen aikana tarvittava tehovaje katetaan tuontisähköllä. Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, jolloin sähköä on saatavilla muista Pohjoismaista. Normaaliolosuhteissa sähköllä käydään aktiivisesti kauppaa yhteispohjoismaisessa sähköpörssissä. Suomessa käytetystä sähköstä reilu viidennes on tavanomaisissakin tilanteissa tuontisähköä. Lisäksi sähköä tuodaan Venäjältä ja Virosta.

Sähköpulalta on vältytty

Suomi ei ole toistaiseksi kohdannut todellista sähköpulaa talven kylmimpien kausien aikana. Fingridin määritelmän mukaan sähköpula tarkoittaa sitä, että sähköntuotanto ja sähkön tuonti eivät riitä kattamaan kaikkea sähkön kulutusta. Jos tällaiseen tilanteeseen joudutaan, olisi sähkönkäyttöä rajoitettava ainakin hetkellisesti.

Sähköpulan mahdollisuuteen on kuitenkin varauduttu. Sellaisissa tilanteissa kantaverkkoyhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä kaikkien alueellisten jakeluverkkoyhtiöiden kanssa. Alueellisia jakeluverkkoyhtiöitä on Suomessa lähes 80 kappaletta.

Jos sähkönkäyttöä jouduttaisiin hetkellisesti rajoittamaan, arvioi Fingrid rajoitusten koskevan vain pientä osaa sähkönkäyttäjistä. Kotitalouksille tämä tarkoittaisi korkeintaan muutaman tunnin keskeytystä sähkönjakelussa. Yhteiskunnallisesti tärkeät toiminnot voidaan kuitenkin turvata myös sähköpulan aikana.

Markkinat muuttuvat

Tilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla muuttuu jatkuvasti. Samalla perinteiset sähköntuotannon rakenteet muuttuvat. Tämä vaikuttaa myös siihen, minkälaista sähköntuotantokapasiteettia on käytettävissä huippukulutuksen aikana.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä ilmastopolitiikka on johtanut siihen, että fossiilisia polttoaineita käyttävät sähköntuotantolaitokset eivät enää pärjää markkinoilla. Tällaisia laitoksia on suljettu Suomessa ja Ruotsissa.

Samalla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten kannattavuus on heikentynyt. Vanhenevia yhteistuotantolaitoksia ei enää korvata uusilla, vaan korvaavat laitokset tuottavat yhä useammin pelkkää kaukolämpöä — eivät enää sähköä.

Markkinoilta poistuvat laitokset supistavat käytettävissä olevaa sähköntuotantokapasiteettia. Uudet korvaavat laitokset taas ovat lähes yksinomaan tuulivoimalaitoksia. Tämä on merkittävin tuotantorakenteisiin vaikuttanut muutos.

Tuulivoimalaitosten tuottaman sähkön määrä on vaikeaa ennustaa. Kaikki on kiinni tuulista. Tuulivoimalaitosten rooli on kuitenkin aikaisempaa korostuneempi, kun sen kapasiteetti kasvaa. Siksi tuulivoiman merkitys on vahva myös huippukulutuksen aikana — tuuleeko kylmimpinä tunteina vai. Kysymys aiheuttaa väristyksiä sähköjärjestelmästä vastaaville.

Kaikesta huolimatta Fingrid arvelee, että Suomi selviää nykymeiningillä hyvin hetkellisistä ja lyhyistä huippukulutustilanteista. Kylmä ja pitkäkestoinen pakkaskausi sen sijaan voi jo aiheuttaa ongelmia — etenkin silloin, jos pitkä kylmä jakso koettelee kaikkia Pohjoismaita samaan aikaan. Silloin pohjoismaisille markkinoille pitäisi saada nopeasti sähköä jopa 4 900 megawatin teholla. Ostojen osoite olisi Keski-Eurooppa.

— Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla markkinamekanismi ohjaa sähkön liikkeitä tehokkaasti. Sähkö siirtyy aina sinne, missä sitä eniten tarvitaan — myös huippukulutuksen tilanteissa, toteaa johtaja Reima Päivinen Fingridistä.

Päivinen kuitenkin muistuttaa, että sähkön hinta nousee voimakkaasti, kun kysyntä kasvaa.

— Tällaisessa tapauksessa teollisuus todennäköisesti vähentää sähkönkäyttöään ja pysäyttää ehkä tehtaansa hetkellisesti kokonaan. Silloin teollisuuden tarvitsema sähköä vapautuu muuhun käyttöön. Tämä vähentää myös sähköpulan riskiä.

FAKTA

— Viime talvena sähkön kulutushuippu toteutui tammikuun 28. päivän aamuna. Tuolloin sähkötehoa tarvittiin yhden tunnin aikana yhteensä 14 542 megawattia. Tehontarpeesta suomalaiset voimalaitokset kattoivat 10 978 megawattia. Tuolloin sähköä tuotiin Suomeen 3 564 megawatin teholla.

— Huippukulutustunnin aikana sähkö maksoi Suomessa 70,05 euroa megawattitunnilta.

— Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutusennätys mitattiin vuoden 2016 tammikuussa. Tuolloin sähkötehontarve Suomessa oli 15 101 megawattia.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto