Mediassa on viime viikkojen aikana käsitelty Itä-Suomen tykkylumen aiheuttamia sähkökatkoja, joista on seurannut asiakkaille päänvaivaa. Korvauksena yli 12 tunnin keskeytyksistä asiakkaille maksetaan automaattisesti hyvitystä seuraavissa sähkölaskuissa.

Vuonna 2013 uusittu sähkömarkkinalaki velvoittaa yhtiöt laittamaan verkot kuntoon vuoteen 2028 mennessä. Tilanne paranee vuosi vuodelta, mutta vielä kaikki ei ole valmista. Verkkoihin investoidaan Energiaviraston laskelmien mukaan lähes 9 miljardia euroa 15 vuoden aikana. Urakan suuruudesta johtuen muutos ei tapahdu hetkessä.

Suomi sähköistettiin pääosin 1950–1970-luvuilla ja alkuperäinen sähköverkko on käyttöikänsä lopussa. Yhteiskunnan tarpeet sähkönsaannin luotettavuudesta ovat muuttuneet 50 vuodessa.

Verkkojen uusimiseen ohjaa myös muun muassa hajautetun tuotannon yleistyminen ja älykkään energiajärjestelmän päälle kehittyvät uudet palvelut kuten kysyntäjousto, energiavarastot ja sähköautojen lataus. Investoinnit tehdään suurelta osin velkarahalla, ja korkojen ollessa matalalla nyt on kaikin puolin hyvä hetki investoida.

Toimitusvarmuusinvestoinnit purevat vähitellen. Toimitusvarman verkon piiriin kuuluvien asiakkaiden määrä kasvoi Energiateollisuuden selvityksessä vuosina 2014–2016 noin 300 000:lla.

Tykkylumiongelmien ohella viime vuosina on esiintynyt useita rajuja myrskyjä, jotka ovat aiheuttaneet sähkökatkoja. Sähkömarkkinalain mukaan yhtiöiden on laadittava ja ylläpidettävä varautumissuunnitelmaa häiriötilanteiden varalta.

Verkon kehittämisen varmistamiseksi yhtiöt taas ylläpitävät verkon kehittämissuunnitelmaa. Päivitetyt suunnitelmat toimitetaan viranomaiselle kahden vuoden välein.

Johdot metsistä teiden varsille?

Ratkaisuina lumikuormaongelmiin on mediassa pyöritelty johtokatujen leventämistä ja johtojen siirtämistä metsistä teiden varsille. Suomessa on keskijännitejohtoja 145 000 kilometriä. Ilmajohtoja näistä on lähes 120 000 kilometriä. Ilmajohdoista noin puolet kulkee metsissä. Johtokatujen leventäminen nykyisestään ei ole mahdollista ilman merkittävää haittaa metsänhoidolle.

Sen sijaan johtojen siirtäminen pois metsistä teiden varsille on kestävä ratkaisu. Johtojen kunnossapito on huomattavasti helpompaa tien varressa kuin metsässä. Maantiealueet ovat muutenkin hyvä paikka johdoille, koska siellä niistä aiheutuu maanomistajille vähiten haittaa.

Haasteena on kuitenkin se, että sijoitusluvan saamisen ehdot maantien reunaan ovat hyvin tiukat verrattuna muihin alueisiin. Olisi tärkeää, että parhaillaan uusittavana oleva maantielaki toisi tilanteeseen helpotusta.

Johtojen siirtämisen ohella toimitusvarmuutta parannetaan mm. maakaapeloinnilla, verkostoautomaatiolla sekä raivaamalla johtokatuja ja vierimetsiä.

Suomessa on lähes 80 erilaista verkkoyhtiötä ja jokainen valitsee keinot sen perusteella, mikä on järkevintä paikallisissa olosuhteissa, toimintaympäristössä ja asiakkaille.

Sähkömarkkinalaki takaa kyllä sen, että yhtiöt kohdistavat resurssinsa verkkojen saneeraamiseen ja että urakka on valmis ensi vuosikymmenen aikana. Investointien kustannustehokkaan ja nopean läpiviennin kannalta on kuitenkin tarpeen sujuvoittaa luvitusta ja hyödyntää nykyistä enemmän yhteisrakentamista.

Esa Niemelä
Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n sähköverkot tunteva asiantuntija.
@EsaNiemela