Oettinger kehotti Saksan hallitusta ohjaamaan energiapolitiikkansa enemmän eurooppalaiselle linjalle. Käytännössä se tarkoittaa hänestä muun muassa sitä, että energian sisämarkkinat olisi viimein saatettava päätökseen niin, etteivät ne jää pelkäksi poliittiseksi retoriikaksi.

Oettinger kritisoi myös Saksan sooloilua uusiutuvan energian lisäämisessä todetessaan, että jokaisella 16 liitto-osavaltiolla on oma laajentamissuunnitelmansa. Se ei hänen mukaansa ole kovin viisasta.

– Saksan olisi kannettava erityistä huolta koko Euroopan energiaturvallisuudesta eikä keskityttävä vain omaansa, konservatiivipoliitikko jatkoi. Ei liene sattumaa, että Oettinger sanoi näin juuri kun Saksassa on herännyt huoli siitä, miten turvata tulevaisuuden energiansaanti.

Voimalaitosinvestoijia ei tahdo enää löytyä

Saksan talousministeriön valtiosihteeri Rainer Baake totesi samassa tilaisuudessa, että Saksassa ei ole enää investoijia, jotka olisivat valmiita rakentamaan uusia voimalaitoksia. Päinvastoin, monet voimalaitosomistajat haluavat ottaa osansa markkinoilta. Tällainen kehitys saattaa aiheuttaa sähkökatkoja ja jopa suoranaisia aukkoja tarjontaan.

Sähkökatkojen uhka on lisääntynyt uusiutuvan energian kasvun myötä, kun uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tarjontaa ei ole parhaalla mahdollisella tavalla voitu sovittaa yhteen sähkökauppasysteemien kanssa.

Leipzigin sähköpörssi toimii niin Nord Poolkin, eli että kysyntä katetaan kulloisellakin halvimmalla tuotantomuodolla. Saksassa uusiutuvien voimakas tuki on johtanut siihen, että usein tuo halvin tuotantomuoto on joko aurinko- tai tuulivoima.

Perinteisille voimalaitoksille uusiutuvien massiivinen tuki on aiheuttanut lisää taloudellisia vaikeuksia, kun toiminta-ajat lyhenevät ja kiinteiden kustannusten kattaminen käy mahdottomaksi.


Lisää, mm. kapasiteettijärjestelmästä täältä.

Kuva: EurActiv