Viime vuoden jahkailut ja viivytykset ovat Clean Energy Wiren mukaan herättäneet epäilyjä erityisesti kärsimättömiksi tulleiden yritysten ja kansalaisjärjestöjen keskuudessa. Onko hauraalla hallituksella riittävästi tahtoa kerätä voimansa ja kohdata edessä olevat tiukat valinnat.

Ilmastolakia odotetaan kuin kuuta taivaalta

Tänä vuonna Saksan energia- ja ilmastoagenda on pullollaan isoja asioita. Vuoden 2018 mahalaskun jälkeen edessä ovat elintärkeät päätökset, kuinka ja millä aikataululla irrottautua hiilivoimasta sekä miten puhdistaa kaksi muuta keskeistä sektoria – liikennettä ja kiinteistöjä, ennen kaikkea kiinteistöjen lämmitystä.

On jo pitempään näyttänyt ilmeiseltä, että Saksa epäonnistuu vuoden 2020 ilmastotavoitteissaan. Sitä paikatakseen hallitus valmistelee kauan odotettua ilmastolakia, jossa tavoitteet tehdään sitoviksi, niin että maa pääsee tukevasti tielle kohti vuoden 2030 kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Saksan ympäristöministeri Svenja Schulze on ilmoittanut haluavansa saada lakiesityksen liittoparlamenttiin viimeistään vuoden puoliväliin mennessä ja hyväksytyksi parlamentissa ennen vuoden loppua.

Hallituksen kuhnailu ja saamattomuus ovat hermostuttaneet elinkeinoelämää. Monet yritykset ovat jo ilmaisseet halunsa tarttua haasteisiin, joita Saksan energiakäännöksen toteuttaminen edellyttää.

Poliittisesta päätöksenteosta on nopeasti saatava ote monilla aloilla, jotta voidaan luoda ja varmistaa pitkän ajan suunnittelu. Politiikan ja liike-elämän välimaastossa toimivan Deutsche Energie-Agenturin toimitusjohtaja Andreas Kuhlmann sanoo, että edellytykset päättäväisille ilmastotoimille ovat tosiasiassa olemassa kaikkialla Saksassa. Ja vuosi 2019 näyttää, kuinka tosissaan toimiin ryhdytään.

Kestääkö hallitus?

Suurten energia- ja ilmastopäätösten tiellä voi olla kuitenkin yksi este. Monet politiikan tarkkailijat ovat aprikoineet, onko liittokansleri Angela Merkelin viimeisestä hallituksesta tekemään tarvittavat päätökset.

Hallituskoalitio kohtasi jo alkumetreillään useita kriisejä ja sen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Äskettäinen CDU-puolueen johtajavaihdos, jossa liittokanslerin uskottu Annegret Kramp-Karrenbauer seurasi Merkeliä, aiheutti isoja repeämiä maan suurimman puolueen sisälle.

CDU:n hallituskumppani, sosiaalidemokraatit (SPD) rypevät yhä katastrofaalisen vaalitappion pyörteissä. SPD:n alhaisen kannatuksen ja Merkelin konservatiivien kanssa uusitun koalition vuoksi puolueen johto on luvannut tehdä ensi syksynä puolivälitarkastuksen hallitusosallistumisestaan.

- Nykyhallitus on heikko ja hauras, sanoo energiapolitiikan tutkija Claudia Kemfert taloudellisen tutkimuksen instituutista (DIW). Jos hallitus heikkenee entisestään, on sen Kemfertin mielestä yhä vaikeampi toteuttaa johdonmukaista ilmastonsuojelupolitiikkaa.

Sen sijaan Saksan World Energy Council (WEC) komitean johtaja Carsten Rolle katsoo, että toivoa on vielä jäljellä. Hänen mielestään hallitus saattaa hyvinkin lisätä toimintakapasiteettiaan.

- Mikäli Kramp-Karrenbauer onnistuu yhdistämään konservatiivipuoluetta, voi koalitiosta tulla tiiviimpi kuin se on ollut viimeisimpien kriisikuukausien aikana, Rolle toteaa.

Jos kehitys menee tällaisia linjoja myöten, voi se viedä jalat alta melko vahvoiltakin spekulaatioilta, joiden mukaan edessä olisivat ennenaikaiset vaalit. Rolle ei laittaisikaan ropojaan vedonlyöntiin sen puolesta, että vaalit tulisivat seuraavien 12 kuukauden sisällä. Pikemminkin hän luottaa siihen, että uusi innostus herää vakavaan hallitustyöskentelyyn.

Uusi valtiosihteeri alan ammattilainen

Toivon pilkahdus hedelmällisemmästä hallitustyöskentelystä nähtiin, kun talousministeri Peter Altmaier nimitti Andreas Feichtin uudeksi energiasta vastaavaksi valtiosihteeriksi. Helmikuun alusta aloittava Feicht astuu virkaansa Wuppertalin sähkölaitoksen toimitusjohtajan paikalta ja on siten alan ammattilainen.

Valtiosihteeri Andreas Feicht.

Valtiosihteerin vakanssi oli lähes vuoden täyttämättä, mikä teki hallituksen energiapolitiikasta poukkoilevaa ja asetti energia-asioista vastaavan talousministerin helposti ivailun kohteeksi. Feichtin edeltäjä virassa oli vihreitä edustava Rainer Baake, joka herätti laajalti ristiriitaisia tunteita ja näkemyksiä.

Aiempaa  energia- ja ilmastopolitiikkaa varjostavat kuitenkin viime syksyn vaalitulokset itäisen Saksan osavaltioissa, joissa muun muassa sijaitsevat ruskohiilikaivosalueet Brandenburg, Sachsen ja Thuring. Vaaleissa kannatustaan lisäsi tuntuvasti oikeistolainen kansallispuolue AfD, jonka mukaan ilmastonmuutos ei ole kiireellinen ongelma ja joka haluaa vetää Saksan pois Pariisin ilmastosopimuksesta.

Tulevat vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä myös Vihreille, joiden on saatava kunnon jalansijaa Saksan itäisissä osavaltioissa samaan tapaan kuin puolue vakuuttavasti voitti vuoden 2018 osavaltiovaaleissa läntisessä Saksassa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: Scanstockphoto