Saksan suurimpiin tutkimuslaitoksiin lukeutuva Jülich on selvityksessään käyttänyt hyväksi liutaa uudelleen kehitettyjä tietokonemalleja, joilla on simuloitu Saksan energiahankintaa ja -tarjontaa elinkeinoelämän kaikilla aloilla.

Moninkertaisesti uusiutuvaa sähköä sekä vetyä

Tutkimus on päätynyt siihen, että muutoksen kustannukset vastaavat karkeasti Saksan energiantuonnin kuluja, mutta että ne vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, kuinka kunnianhimoiseksi maan tuleva ilmastopolitiikka osoittautuu.

Saksan on vuonna 2050 tuotettava tuuli- ja aurinkoenergialla sähköä kuusi kertaa enemmän kuin niillä tuotetaan tänään. Ja vedyllä on keskeinen osa maan energiajärjestelmässä, jotta päästöjä saadaan vähennettyä niin paljon, että hiilineutraalius voi toteutua vuosisadan keskivaiheilla.

Jülichin mukaan Saksan on nopeasti valittava tarkka vuoden 2050 ilmastotavoitteensa. Virallinen päästötavoite vaihtelee nyt 80:stä 95 prosenttiin. Alaraja 80 prosenttia ei välttämättä tule kysymykseen, mikäli tavoitellaan kunnianhimoisempaa maalia – se voi olla jopa haitallinen.

- Meidän on siis määriteltävä suunta aikaisin, jotta emme päädy tilanteeseen, jossa on vaihdettava kalliimpiin muutospolkuihin, sanoo tutkimusjohtaja Martin Robinius, joka huomauttaa lisäksi, että 80-prosenttinen tavoite ei ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Liittokansleri Angela Merkel ilmoitti YK:n Pariisin ilmastokokouksessa, että Saksa sitoutuu siihen, että saavuttaa "ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä", mutta hänen hallituksensa äskettäin annettua ilmastopakettia kritisoitiin laajalti siitä, että se ei riitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Kustannusarviot peilaavat aiempia tutkimuksia

Tutkimuksen arvioima muutoksen kustannus on suunnilleen samaa luokkaa kuin Saksan maksama hinta tuontienergiasta, joka vuonna 2018 oli 1,9 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (BKT). Mikäli Saksa tavoittelee 80 prosentin päästövähennyksiä, vuotuiset lisäkustannukset ovat noin 1,1 prosenttia vuoden 2050 arvioidusta BKT:stä.

Jos päästövähennystavoite asetetaan 95 prosenttiin, lisäkustannus on noin 2,8 prosenttia vuoden 2050 arvioidusta BKT:stä, mikä johtuu paljon vaativammasta tavoitteesta ja siitä, että tavoite vastaa hyvin huomattavia lisäkuluja.

- Mutta muutoskulut ovat ennustettavia ja hallittavia, kun sen sijaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat sopeutumiskustannukset ovat epävarmoja ja oletettavasti monta kertaa suuremmat," Robinius toteaa. Selvityksessä lasketut kuluarviot ovat kuitenkin samansuuntaisia kuin muissa vastaavissa tutkimuksissa, kuten esimerkiksi Saksan teollisuusliiton BDI:n ”Ilmastopolkuja” -raportissa vuodelta 2018.

Tuuli ja aurinko sähkönhankinnan selkärankana kaikissa skenaarioissa

Jülichin tutkijat kehottavat Saksan hallitusta luomaan edellytyksiä uusiutuvan sähkön nykyistä selvästi suuremmalle tarjonnalle, koska riittävän suuri hiilivapaan sähkön tarjonta on elintärkeä edellytys ilmastotavoitteiden saavuttamiselle.

Tutkimuksen kaikissa skenaarioissa tuulivoima ja aurinkokennot ovat tulevaisuuden sähkönhankinnan selkärankana. Esimerkiksi 95 prosentin skenaariossa tulivoimakapasiteetti kasvaa nykytasostaan nelinkertaiseksi ja vastaavasti aurinkoenergiakapasiteetti 3,7 -kertaiseksi. Jokaisessa skenaariossa myös energiatehokkuuden lisäämisellä on keskeinen rooli.

Selvitys on saanut uusiutuvien edunvalvontaryhmät tehostamaan toimintaansa vihreän sähkön puolesta. Saksan uusiutuvan energian järjestö BEE on ryhtynyt ajamaan täydellistä ja nopeutettua muutosta uusiutuviin ja varoittanut käyttämästä maakaasua siirtymäteknologiana, koska tutkimuksen mukaan fossiiliset eivät mahdu 95 prosentin skenaarioon. Kemianteollisuuden järjestö VCI toteaa puolestaan selvityksen tulosten olevan yhteneväisiä oman alansa vastaavien ennustusten kanssa.

Havainnekuva skenaario 95:stä.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: Scanstockphoto