Northeast Groupin kokoaman raportin mukaan Saksa on jäänyt jälkeen naapurimaistaan älyverkon rakentamisessa. Se ei ole kovin mairittelevaa, kun otetaan huomioon, että Saksalla on Euroopan laajimmat sähkömarkkinat.

– Saksa näyttää vihdoin päässeen selvyyteen siitä, miten se aikoo toteuttaa älyverkkoinfran investointinsa, Northeast Groupin toimitusjohtaja Ben Gardner sanoo.

Saksassa tuli heinäkuussa voimaan energiamuutoksen digitalisointia koskeva laki, joka edellyttää älymittareiden käyttöön ottoa. Näin saatiin perusta kauan kaivatuille investoinneille älyverkkoinfraan, jolla voidaan hallita kasvavaa mutta epäsäännöllistä uusiutuvan energian sähköntuotantoa.

Älymittariasennukset käynnistyvät vasta ensi vuonna

Älymittausta ja – verkkoja koskeva lainsäädäntö on yksi merkittävä askel Saksan siirtymisessä hiilineutraaliin ja energiatehokkaaseen talouteen, joka maailmalla tunnetaan nimellä energiakäänne (Energiewende).

Kunnianhimoisista uusiutuvan energian tavoitteistaan huolimatta Saksa joutuu katsomaan sivusta, kun moni sen naapurimaista saavuttaa jo vuoteen 2020 mennessä 80 prosentin kattavuuden älymittareissa.

Vuodesta 2017 lähtien Saksassakin ryhdytään asentamaan älymittareita eri asiakasryhmille, ja täyden älymittarikattavuuden maa arvioi saavuttavansa vuoteen 2032 mennessä. Northeast Group ennustaa kuitenkin täyskattavuuden onnistuvan nopeammin, kunhan mittareiden hyödyt käyvät selviksi.

Älymittareiden ohella Saksa investoi myös muuhun älyverkkoinfraan. Kohteina ovat muun muassa jakeluverkkoon ja sähkön varastointiin liittyvät edistykselliset tunnistimet, viestivälineet ja ohjelmistot, joihin panostetaan 12,6 miljardia euroa seuraavien 10 vuoden aikana.

Investoinneista vastaavat Saksan neljä suurinta energiayhtiötä – RWE, E.On, EnBW ja Vattenfall, mutta myös lukuisa joukko Saksan perinteisiä Stadtwerkejä.

Kuva: Metering & Smart Energy