Konservatiiveja (CDU) edustava talousministeri Peter Altmaier viittasi maaliskuun lopulla aiemmin Dusseldorfissa pitämäänsä puheeseen Saksan ilmastonsuojelusuunnitelmasta ja totesi, että hiilikomitean johto tulee osoittaa hänen ministeriölleen.

Altmaierista näin on järkevintä, mutta hän lisäsi, että myös ympäristöministeriölle ja -järjestöille pitää suoda mahdollisuus osallistua komitean työhön. Siitä puhutaan kuitenkin tarkemmin liittohallituksen sisällä.

Hiili- ja teräsalueena Saksassa tunnetusta Nordrhein-Westfalenista tuleva sosiaalidemokraattien (SPD) uusi ympäristöministeri Svenja Schulze reagoi Altmaierin lausumaan nopeasti.

- Talousministeri Altmaierin näkemys siitä, että rakenteelliseen muutokseen tähtäävän komitean johto olisi yksinomaan talousministeriön vastuulla on ärsyttävä, Schulze totesi ja jatkoi, että hallitus ei ole vielä tehnyt asiasta mitään päätöstä.

Komiteapomolla strateginen asema

Piakkoin nimettävä hiilen alasajokomitea on viralliselta nimeltään “Kasvu, Rakenteellinen muutos ja Työllisyys”. Sen on tarkoitus aloittaa työskentelynsä ennen kesätaukoa ja esittää ensimmäiset tuloksensa vuoden loppuun mennessä.

Talousministeri Altmaierin mukaan ensimmäisistä tuloksista keskeisin tulee olemaan ajankohta, joka asetetaan ruskohiilen käytön lopettamiselle. Altmaier varoittaa, että tässä suhteessa ei ole yhtään aikaa hukattavana.

Komitea suunnittelee tiekartan sille, miten ja missä ajassa Saksa irrottautuu hiilisähkön tuotannosta, saavuttaa ilmastotavoitteensa ja jouduttaa siten Energiewendenä tunnettua energiamuutostaan.

Mutta tiekartta toimii myös luonnoksena jatkosuunnitelmalle, jolla pyritään turvaamaan kaivosalueiden taloudellinen tulevaisuus. Tämä koskettaa kumpaakin ministeriötä, sanoo ympäristöministeri Schulze.

Schulze on saanut tukea SPD:n ympäristöpoliitikolta Carsten Trägeriltä, jonka mukaan rakenteellisen muutoksen organisointi ja sen sosiaalinen yhteensovittaminen edellyttävät sosiaalidemokraattien mukana oloa prosessissa.

- Se tarkoittaa ympäristö- ja talousministeriön yhteisjohtoa. Se myös helpottaisi ja nopeuttaisi hiilen alasajoa, Träger sanoo.

Energia-analyytikko Arne Jungjohann on todennut EurActivelle, että komitean lopputulokset heijastavat vahvasti sitä, kuka komiteaa johtaa. Lisäksi Jungjohann korostaa, että komitean puheenjohtajalla on strateginen asema koko liittohallituksessa.

Tuleeko ottelu energiaministeri vastaan ympäristöministeri?

Berliiniläisen Clean Energy Wire-järjestön mukaan liittokansleri Angela Merkel nosti henkilökohtaisesti läheisen liittolaisensa Peter Altmaierin talous- ja energiaministeriksi neljänteen hallitukseensa. Ennen ministeriksi nousua Altmaier työskenteli kanslerinviraston päällikkönä.

Altmaierilla on takanaan myös lyhyt jakso ympäristöministerinä Merkelin kakkoshallituksessa vuosina 2012-2013, jolloin hän ärsytti monia ympäristöaktivisteja ja uusiutuvan energian teollisuutta. Mutta häntä myös arvostettiin laajalti yli puoluerajojen tietämyksestään ja siitä, että hänellä oli kyky saavuttaa kompromisseja.

- Oli siten luontevaa Merkeliltä istuttaa politiikan raskassarjalainen ministeriksi muotoilemaan Saksan energiakäännöstä tilanteessa, jossa vaaditaan ratkaisevia päätöksiä mutta jossa myös konfliktit ovat mahdollisia, Clean Energy Wire totesi EurActivelle.

Mitä tulee taas ympäristöministeri Svenja Schulzeen, hän on uusi kasvo Merkelin neljännessä hallituksessa. Ja sosiaalidemokraatit perivät joukon hyvin tuttuja haasteita – hiilidioksidipäästöistä dieselautojen aiheuttamiin ilmansaasteisiin.

- Schulzen on vaikea viedä ympäristö- ja energiatavoitteitaan eteenpäin, kun vastassa on voimakkaampi konservatiiviministerien blokki. Tehtävää vaikeuttaa vielä se, että hänen oman ministeriönsä resursseja on edelliseen hallitukseen verrattuna karsittu.

Clean Energy Wiren mukaan Schulze on toki näyttänyt kykynsä tavoitteidensa saavuttamisessa, mutta ilmastoaktivistit sanovat, että hänen on todistettava oma uskottavuutensa.

Kuva: Shutterstock