29.01.2016, kello 15.47

Sähköyhtiöt varautuvat tuleviin sähköverkkoinvestointeihin

Siirtohinnat nousevat monilla paikkakunnilla

Sähkön siirtohinnat nousevat monilla paikkakunnilla tämän vuoden aikana. Korotusten taustalla ovat massiiviset investointitarpeet, joilla parannetaan sähköverkkojen toimitusvarmuutta.

Sähkön siirron osuus on noin kolmannes 5000 kilowattituntia vuodessa käyttävän kotitalousasiakkaan maksamasta sähkölaskusta. Kuva: Energiavirasto.

Suomalaisia sähköverkkoja uusitaan ja laajennetaan seuraavien viidentoista vuoden aikana massiivisesti. Investointeja ohjaavat sähkömarkkinalain määrittelemät toimitusvarmuusvaatimukset. Lain kirjaimen noudattamista valvoo Energiavirasto, joka myös valvoo sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua.

Sähköjakeluverkkojen investointien arvo nousee vuoteen 2029 mennessä kahdeksaan miljardiin euroon. Vuosittain verkkoihin arvioidaan investoitavan lähes 600 miljoonaa euroa. Sähköverkkoihin tehtävät investoinnit ovat mittavia mihin tahansa suomalaisen teollisuustoimialan investointeihin verrattuna.

Sähköverkkoinvestointeja tehdään kaikkialla, missä sähköverkkoja on. Investointien tuoma hyöty kattaa koko valtakunnan ja se työllistää runsaasti sähköverkkojen rakentajia joka puolella maata. Sähköverkkoinfrastruktuuria ei voi siirtää Kiinaan, vaan verkkopalvelut ovat aina käyttäjien lähellä. Sähköverkkoja rakentavien työmäärän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2019 mennessä 2000-luvun alkuun verrattuna.

Ensimmäiset korotusilmoitukset on tehty

Sähkön siirtohintojen korotuksista ovat ehtineet jo ilmoittaa Espoossa, Pohjanmaalla ja Lapissa toimiva Caruna Oy ja Helsingin sähköverkoista vastaava Helen Sähköverkko Oy. Carunan verollinen siirtohintojen korotus on jakelualueesta riippuen 22—27 prosenttia. Helen Sähköverkko Oy kertoo korotusten olevan keskimäärin yhdeksän prosenttia.

Länsiväylä-lehden haastattelema kansanedustaja Antti Kaikkonen on närkästynyt yli kahdenkymmen prosentin hinnankorotusilmoituksista. Lehden mukaan Kaikkonen aikoo tehdä eduskunnassa hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta.

— Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta. Yli kahdenkymmenen prosentin korotuksia ei mielestäni voi pitää kohtuullisina, kansanedustaja toteaa lehden haastattelussa.

Suomessa on noin 80 sähköverkkoyhtiötä. Niiden toimintaympäristöt ovat hyvin erilaiset. Maaseutuyhtiöillä voi olla paljon myrskyille alttiita ilmajohtoverkkoja ja samalla vähän asiakkaita johtokilometriä kohti. Suurissa kaupungeissa sähköverkko voi olla jo lähes kokonaan säiltä suojassa maan alla — samalla asiakkaita johtokilometriä kohti on kymmeniä kertoja enemmän kuin maaseudulla. Joidenkin yhtiöiden verkot on saneerattu muutama vuosia sitten, joidenkin yhtiöiden verkkojen saneeraukset ovat vasta alkamassa. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, minkälaiseksi siirtohintojen korotukset eri alueilla muodostuvat.

Siirtohinta on monen palasen summa

Sähkön siirtohinta muodostuu kantaverkko- ja jakeluverkkomaksusta sekä sähköverosta ja arvonlisäverosta. Jakeluverkkoyhtiö laskuttaa asiakkaalta kaikki maksut ja tulouttaa verot valtiolle. Kantaverkkomaksut yhtiö maksaa kantaverkkoyhtiö Fingridille. Sähkön siirtohinnan osuus asiakkaan maksamasta sähkölaskusta on keskimäärin alle 30 prosenttia.

Sähkön siirtomaksuilla katetaan sähköverkkotoiminnan kustannukset. Kustannuksia aiheuttavat muun muassa verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon ylläpito eli verkon kunnostaminen, kehittäminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen.

Palvelun hintaan sisältyvät myös sähköverkon käytönvalvonta ja vikapalvelu 24 tuntia vuorokaudessa, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpalvelut ja sähkön kulutuksen mittaus. Hinnalla katetaan myös valtakunnallisesta sähkön siirrosta aiheutuvat kustannukset ja sähköverkon häviökustannukset.

Isoveli valvoo silmä kovana

Sähköverkkoliiketoiminta on Suomessa erittäin tiukasti säänneltyä. Sähköverkkoyhtiöt ovat alueellisia monopoleja, joiden hinnoittelua valvoo Energiavirasto — työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva virasto.

Valvonta perustuu neljän vuoden jaksoihin, joita koskevat hinnoitteluperiaatteet päätetään etukäteen. Jos viranomainen toteaa sähköverkkoyhtiön perineen asiakkailta ylihintaa, on ylihinta aina palautettava asiakkaalle.

Muutama vuosi sitten sähkömarkkinalain uudistamistyössä sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusta kiristettiin. Tämä pakottaa sähköverkkoyhtiöt investoimaan esimerkiksi säävarmoihin maakaapeleihin, jotka ovat perinteisiä ilmajohtoverkkoja kalliimpia rakentaa. Lisääntyneet investointitarpeet näkyvät myös sähkön siirtohintojen nousuna. Ilman siirtohintojen korotuksia eivät sähköyhtiöt voi kehittää sähköverkkojaan lain edellyttämällä tavalla.

Kuva: Antero Aaltonen

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Nurinkurista

Kun johdot on saatu maan alle, linjojen korjauskulut laskevat oleellisesti eli rahaa säästyy ylläpitäjältä. En oikein tahdo uskoa, että silloin Caruna ilmoittaa laskevansa siirtohintoja

- pe 29. tammikuuta 2016 19.55.31